Forum Replies Created
-
Posts
-
Moi Lappiantti
Oletko tarkistanut sytytysennakon paikallaan olon ja uusilla kärjillä ja konkalla, tulpilla (tulpanjohdoilla) kannattaa aloittaa virtapuolen toiminnan varmistus. Kun säädät kärkiä katso toimiiko kärkikotelon takana oleva keskipakovoimaan perustuva ennakon säätö mekanismi.
Koneen kunnon varmistamiseksi tarkistaisin ensiksi venttiilien välysten kunnossa olon. Seuraavaksi mittaisiin puristuspaineet, niiden olisi hyvä olla kummassakin sylinteristä noin 7-9 kg. Jos paineet on tuota luokkaa niin vika uupumisen löytynee sitten muualta.Tsemppiä tutkimuksiin…
Moron Eko
Kaksi asiaa on koneen vaihdossa huomioitava. Ensimmäinen on tuon vauhtipyörään vaihto kuten kirjoitit.
Toinen on on varmistaa korvaavan koneen kampiakselin vauhtipyörän puoleisessa päässä oleva pienen silmälaakerin olemassa olo. Silmälaakerin sisään menee vaihdelaatikon kytkinakselin ohut kärki.
Jos kone on ollut pakun kone (AZU tyyppikilvessä), kyseinen silmälaakeri saattaa puuttua kokonaan. Silmälaakereita on kahta mallia, oikea pieni neulalaakeri, jonka neulat koskettavat suoraan kytkinakselin kärkeä, eli siinä ei ole laakereille tyypillistä ”sisä-vierintäkehää eli puhekielessä koolia”. Toinen vaihtoehto on bronssinen liukulaakeri. Olen joskus asentanut pakun koneen keskipakokytkimellä olevaan kokonaisuuteen ja törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että pakun koneen silmälaakerin paikka ei ole ollut koneistettu oikeaan mittaan vaan on hieman alimittainen. Tähän ei pystynyt asentamaan neulalaakerin runkoa. Jouduin hiomaan silmälaakerin ulkokehää pienemmäksi käsin ja vasta sitten asennus onnistui.Niin ja täytyy sinun ottaa siitä vanhasta koneesta ne loodan kiinnitykseen käytettävät pidemmän pinnapultit. Tuon kyllä huomaa kun yrittää uutta konetta asentaa loodaan, ettei uuden koneen pinnapultit riitä pituudeltaan.
Toivottavasti vaihto onnistuu…..ps. Vaihda vauhtipyörän irti ollessa kampiakselin stefa, varsinkin jos se vaikuttaa kovaksi kuivuneelta ja vanhalta.
1 user thanked author for this post.
Moron Arttu
Mitä eteen on tullut, niin kanteen on tehty reikä ja siihen hitsattu anturille sopiva kierre muhvi. Kannattaa katsoa, että paikka on sellainen, että anturi mahtuu olemaan paikallaan niin venttiilikoneiston sisältä katsoen, että lokasuojan kiinni ollessa. Peltiseen venttiilikopan kanteen se on helpompi tehdä kotikonstein kuin wanhuksen alumiiiniseen kanteen. Venttiilikopan alareunassa se öljy liikkuu, joten sinne se anturi kannattaa sijoittaa.
Moron Arttu.
Itse koen, että rättärissä on hyvä olla öljyn lämpömittari. Sen voi asentaa öljypohjaan tai venttiilikopan kanteen. Öljypohjassa ajoviima jonkin verran jäähdyttää anturin enemmän näin kesällä. Lukemat ovat kuitenkin luotettavia ja seuraamisen arvoisia.
Suosittelen lämpömittarin asentamista ja sitä kautta öljyn lämpöjen seuraamista ajossa.
Propellilla on varmasti merkitystä jäähdytykseen monissa tilanteissa, uskoakseni kuitenkin ajossa ”normaali kaasulla” suuriin merkitys moottorin jäähdytykseen lienee ajossa ilmanvastuksesta syntyvällä ”patopaineella”. Lämpöjä on hyvä seurata kesän kelien lämpenemisen myötä.Toinen koneen kunnon seuranta mittari on öljynpainemittari. Siitä näkee missä paineissa öljynkierto on kuumalla koneella. Koska öljynpainetta voi säätää on vanhenevassa koneessa saatavissa jonkin verran lisäkilometrejä nostamalla painetta. Tyypillinen moottorivaurio 2CV koneissa tulee vanhemmiten kiertokankien alapään väljyydestä, jonka kautta paineet katoaa. Olen ajanut monta 12 hp konetta ”onnistuneesti” loppuun kun olen seurannut öljynpainetta ja sen vääjäämätöntä laskua. Ajamisen olen lopettanut noin 0,5 Bar paineen kohdalla. Myöskin kuumalla koneella (yli 100 astetta) on hyvä nähdä mitkä on koneen öljynpaineet.
1 user thanked author for this post.
Helmikuun alkupuolella tehtiin pieni lenkki pohjoiseen ja testattiin samalla Pätsiä. Hyvin tarkeni, välillä jopa liiankin hyvin.
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Näitä puslia on ollut uusissa kampiakseleissa tosiaan kahdella tavalla. Minulla on yksi uusi 12 hp kampiakseli, jossa on kiertokankien yläpää puslissa on kaksi reikää toinen kiertokangen männänpuoleisessa päässä ja toinen vastapäätä sitä. Tämä päässä oleva reikä on kohdikkain kiertokangen valurautaisessa päässä olevan vastaavan reijän kanssa.
Toisaalta yleisemmin ne ovat juuri niin kuin tuossa Jasun kuvassa on, poikittain iskun liikkeeseen nähden.
Onko tästä kenelläkään hiljaista tietoa kumpi on oikein, vai onko kysymys samanluonteinen kun se perimmäinen kysymys kuinka päin halkaistu halko kuivuu pinossa paremmin; halkaistu puoli ylöspäin vain kuori ylöspäin?
Moi Jani
Ami 6 -62 jarrukilvet on jarrusylinterien kohdalla suorat. Jarrusylinteriä on kohotettu korkeammalle erillisellä korotuspalalla jarrusylinterin ja kilven välissä, jonka jälkeen sylinterin mäntä koskettaa keskeltä jarrukengät päätä. Myöhemmin 60-luvulla isojen jarrurumpujen jarrukilvessä oli prässätty kohouma jarrusylinterin kohdalle, tällöin kyseisen lisäpalojen tarve poistui. Lisäpalan paksuus on kuvasta pääteltävissä se on noin 3-4 mm. Voin sellaisesta laittaa sinulle kuvan jos otat yhteyttä minuun. 0neljä0-526yksi 373. Risto
Moi
Jos vanha puola toimii moitteitta, ei sen vaihtamiseen ole silloin toiminnallista syytä. Rättärin alkuperäis puolat ovat hyvin pitkäikäisiä. Puola vika on hyvin harvinainen mutta kuitenkin mahdollinen. Minulla on käytössä edelleen 72 vuotta vanha puola (vuodesta -52), jossa vieläkin kipinöitä riittää. Toimivaa ei siis kannata vaihtaa toiminnallisuuden takia. Mukavia kilometrejä tulevalle kesälle!
Lohko ja alakerta vaikuttaa olevan ns 18 hp kone.
Koneen todellisen tehon voi varmistaa helpoiten kansista. Mikäli kannessa olevan imupakosarja pinnat on toisiinsa nähden tasopinnassa ei ole kyse nelkun tai kutosen koneesta, niissä imusarjan pinta on vinossa ohjaamoon päin ja vastaavasti pakosarjan pinta ajosuunnassa eteen päin.
Taas sitten 9 ja 12 hp koneissa on imu- ja pakosarja kiinnitetty kolmella pinnapultilla kanteen. Keskimmäinen toimii siis kummankin puolen (imu-pako) kiinnityksenä.
Taas 18 hp koneessa on neljä pinnapulttia, kaksi imupuolen ja kaksi pakopuolen kiinnitykseen. Todettakoon, että 18 hp koneen kannen alimmaisen jäähdytys rivan valussa on kirjaimet AZ. Jos siinä on kirjaimet AM on kyseessä 602cc Ami 6 moottorin kannesta (eivät ole vaihtokelpoisia) Niissä on kuitenkin imu-pakosarjan kiinnitys samalla tavalla.
Ehdotan siksi kansien kautta tunnistamista koska historian aikana on monesti 12 hp:n alakertaan vaihdettu 18 hp:n yläkerta, koska ne onnistuu helposti. Miksipä ei myös toisinpäin.
Yleensä 12 hp ( tässä tapauksessa 13,5hp) kammen runkolaakerit kestävät aina huomattavasti pidempään kuin kiertokankien alapäät. Joten jos runkolaakereissa ei tunnu merkittävää välystä, ei pienistä naarmuista kannata olla huolissaan. Tämä kone on hyvin kestävässä maineessa alakerran kestonsa suhteen, jos öljyn kierrossa ei ole ollut mitään suuria epäpuhtauksia. Mikäli kiertokankien alapäät ovat lähes välyksettömät, mitä todennäköisimmin sillä kammella ajelee vielä kymmeniä tuhansia iloisia harrastus ajo kilometrejä.
Jo 50-luvun rättärin ohjekirja tiesi kertoa, että ”Citroën 2CV:n kaikki osat on ylimitoitettu ja suunniteltu kestämään raskaassakin käytössä”.
☺️✌️
Mekaanisesti sopii varmasti entisen paikalle noilla toimenpiteillä. Kokeileppa vaikka 4-vaihteella, lukitsemalla toinen vetoakseli ja pyörittämällä kytkinakselista valittu kierrosmäärä esim 50 kierrosta ja vertaamalla vapaana olevan vetoakselin liike kummankin loodan välillä. Jotkut 60-luvun loppupään loodista voivat olla ns 21-hp koneen loodia, jolloin niiden välitys on hieman tiheämpi, koska 21-hp kone kiertää enemmän kuin 12/18-hp:n kone.
Moi Antti
Aina joskus olen törmännyt tilanteeseen, että on päässyt unohtumaan se yksityiskohta, ettei wanhuksen kaasua saa painaa kun starttaa konetta kylmänä ryyppy täysillä. Wanhuksen alkuperäisen kaasuttimen ryyppy ei toimi jos kaasupoljinta on painettu. TV Risto
Kiitos asian esille otosta. Tarjolla on varmaan monenlaista tuotetta. Tuota vanhaa Mascot merkkistä hakkuria voin suositella, sellainen on ollut käytössä pakussa Nurmeksen maailmankokouksesta asti ja Mocoma 45 ei ole sirissyt tai rytissyt käytösssä. Se savu millä nämä laitteet toimivat on myös pysynyt sisällä. Nykyään ei vaan kilta huutoihin tahdo kukaan vastata. Jos lähtee vaikka Sveitsiin tänä kesänä porukalla, kannattaa sellaiset asentaa kaikkiin kulkimiin, on se vaan mukava ajanviete laite peräkkäin ajamisessa. Edullinenkin vielä.
Tuosta kellumista sen verran, että eikös se lopu kun hakkurin toisenpuolen kytkee runkoon?
Ainakin vanhan kylmälaukun sisältä en purkaessa löytänyt elektroniikkaa, en uudemmissa osaa sanoa. Ne lienevät kuitenkin kestävämpiä huonolle tasaamattomalle hakkurisähkölle. Tietysti jos hakkurin tehon tuotto riittää.Kiitos hyvistä vinkeistä.
Tuossa ensimmäisessä vinkissä tuo alin johtaa sellaisten laitteiden luo jotka vastaavat tarvetta.
Jälkimmäinen kokemusperäinen neuvo tosiaan toimii, onhan tosiaan seitsemän volttia enemmän kuin viisi volttia.
Hieno juttu näillä eväillä kohti uusia reissuja.Moi Maria
LA-puhelimet olivat aikanaan hyvin suosittuja rättäreissä. Niillä oli mukava puhua ajankuluksi kun ajettiin peräkkäin tapahtumaan tai esim. maailmankokouksiin. Tapahtumapaikkaa lähestymisen yhteydessä sai sen kautta viimeiset ohjeet perille pääsyyn tai vaikka missä on vapaita telttapaikkoja yms. Nykyään ne ovat käyneet harvinaisiksi, valitettavasti. Itse olemme käyttäneet niitä kun olemme tuttavien kanssa ajettu pitempi kestoisia yhteisajomatkoja, silloin ne on mukavia. Yksi peräänajokolari taisi eliminoitua nopean LA-puhelimen kautta tulleen varoituksen ansiosta. Tämä tapahtui meille Italian serpentiiniä laskettaessa.
