Forum Replies Created
-
Posts
-
Tuo laatikon ylempi takalaakeri näyttäis, ainakin mittojen mukaan, olevan sama kuin Sätkän laatikon takalaakeri. Piti ihan mittaamaan käydä, jotta varmuuden saisi siihen…
Tällaisia kun on joskus tullut Sätkää varten tehtyä, kun niitä ei mistään saanut. Nyt kuulemma näitä sitten taas saa, ainakin Franzosen listoillakin näkyy, eikä hinta ole mikään hirvittävä…
Ja tässä tämä “oma tuotos” verrattuna alkuperäiseen, ei ainakaan keneltäkään kelle näitä on mennyt, ole negatiivista palautetta tullut, vissin sitten ihan kelvollisia ovat..?Laakerina näissä oli SKF:n laakeri, joka oli näemmä väsätty Itävallassa, tyyppiä 3304 A-2RS1TN9/MT33, ja näihin oli siis koneistamolla hiottu lukkorengasura vastaamaan tuota alkuperäisen laippaa…
@kari80 wrote:
Kuuluis varmaan ostetaan osioon mut…Jasun kuvissa ryppypelti ilman alaosaa…kellä mahtaa olla..?
t. Kari 0400 697947Lähempänä taas kuin arvaatkaan… 8)
Pitäis olla PienemmälläOllilla, jos ei ole “jäänyt välivarastoon” eli Dieselflosselle matkalle..?
Vähän tuosta Radioën:ista vielä…
Nyytisten numerossa 7/09 oli tarinaa aiheesta, ja siinä mainittiin opasvihkonen/takuukortti..? No, tällainen on kulkeentunut itselleni, kylläkin malliin R431 eli ei tuohon 2CV:n Radioëniin kuuluvaan… Ainoa harmitus on siinä se, että takimmainen sivu on repeytynyt irti, mutta onneksi sekin on tallessa, muuten käytännössä virheettömän oloinen on tämä vihkonen, kuten Radioën ainakin ulkoisesti, sointia ei ole vielä tullut testattua…
Ja kuvat linkkeinä niille ketä sellaiset kiinnostaa..:
http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Sm/1971/Accessories/DSCN7113.jpg” onclick=”window.open(this.href);return false;
http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Sm/1971/Accessories/DSCN7381.jpg” onclick=”window.open(this.href);return false;
http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Sm/1971/Accessories/DSCN7382.jpg” onclick=”window.open(this.href);return false;
http://i88.photobucket.com/albums/k193/Jasun_kuveja/Sm/1971/Accessories/DSCN7383.jpg” onclick=”window.open(this.href);return false;
Kolme viimeistä kuvaa on kuvattu “väärän” Radioënin päällä, joka sopivasti irrallaan on, oma laitteeni on vielä paikallaan…Ja niin, tässä mallissa on myös FM-alue, ja väittävät tämän olevan vallan herkkä kuulumaan…
Juu, sieltä se tulee, kun sinne kytkinkoppaan on pitänyt saada mahtumaan myös turbiini… Sellainen 10-15 senttiä paksu limppu, kohta pitää vissiin kaivella kuvia skannattavaks..?
Pituuseroa siis 40-45mm..?
Eli suurinpiirtein siitä kohtaa mitattuna missä on keskimmäisessä kuvassa punaista viivaa piirrettynä…
@kari80 wrote:
Jasun vastaus on juuri se mistä on kysymys, Akaile tietää myös
“kriittisen” kohdan….jos vielä vähän hämmennellään..mikähän on ero
3-loviseen ?Siis C-Maticciin..? Mittaeroa siihen ei ny löydy, mutta teknisiä eroja on kyllä ihan paljon..:
-nestekytkin eli turbiini
-myös sähköisesti ohjattu levykytkin turbiinin sisällä, tätä ohjataan vaihdekepakon liikkeestä
-synkronoidut vaihteet, myös peruutus!!!
-GSA:n C-maticissa myös parkkilukko (kuulopuhe, ei täyttä varmuutta)
-painavampi on, huomattavasti
-välitykset on aivan erilaiset, löytyy ne täältäkin, kuten kuvatkin… (ja varmasti monelta muultakin jolla on Haynesin GS-opus)Olikohan vielä jotain muuta “ihmeellistä” tuossa, näin äkkiä mietittynä tuossa ne oli..?
Siitä kohdasta se ero mitata kannattaa, minne sattuu raidetangot, siitä se sitten “ahdistaa” käytännössä. Se rajoitinpultti ei ole esteenä, rintapeltiin on kyllä matkaa ihan kivasti…
Tarkoittaa siis sitä, että sen teräslevyn&takakotelon paksuus verrattuna nelilovisen vastaavaan.
Niin, tuo on tullut aika monta kertaa kerrottua, mutta ei vaan näytä “jääneen mieleen”..?
Vastaavia eroja, tosin ilman kameraa, ihmettelin joskus -95-96 talvella, kun tallissa väsäsin Visa-GS -pakettia ittelleni… 5-lovista ei sitten Visan kaveriksi tullut, kun ko. laatikosta puuttui päätykoppa, ja tämä laatikkohan on nykyään AK-65:n hallussa…
Sellainen “hauska” tuosta sitten mieleen jäänyt on, että eikös tuossa ole peruutusvaihteen vivustossa sellainen jännä kääntövivustomysteerio, joka kääntää liikkeen päinvastaiseksi neliloviseen nähden..?
@Akaile wrote:
Vielä pitäisi yksi nelilovinen lodju purkaa rinnalle ja verrata osien ristiin-naittamismahdollisuuksia.
Mitäs meinasit “sekoitella”..? Akseleista ei käy kuin kytkinakselit keskenään, rattaita voi muistaakseni heitellä ristiin… Perävälitystä ei sitten vaihdellakaan niiden välillä, kun pinion-ratas on tuossa alemmassa akselissa kiinteästi kiinni ja se on erilainen 4- ja 5-vaihteisissa laatikoissa…
Tuossa kyseisen Sätkän taka-akseli tankin kanssa…
…ja etuakseli valmistenumerolaatan kanssa, kuvan oikeassa reunassa…Ai mistäkö tiedän niinkin varmasti..? No, itse niitä irroittelin, ja tarinaa vuosien mittaan kuuntelin…
Rungostakin on (jossain?) jonkinlainen kuva, siitä ei vain ollut juuri ottaa, kovin oli pehmoinen… Kori oli poistunut jo vuosia sitten “atomeiksi johonkin saappiin”, sitä ei isommin säästelty kun se oli “pilattu” jo tuon elokuvan aikoihin. Elokuvassakin näkyy Nelkun luukku, ja aivan käsittämättömän rumasti tehty takalasin ja katon sovitus, takalasi oli kiinni pellissä joka oli hitsattu kaasulla kiinni koriin..! Lattiat oli väsätty suorasta pellistä, kaasulla pienistä palasista luonnollisesti…
Miksipä konepeltiä ei olisi voitu vaihtaa tuohon uudemmasta..?
Artsi-vainaa kuitenkin tuon kulkimen tarinan tiesi kertoa, oli sen jotenkin osannut pelastaa Luhangasta, jossa elokuvakin oli kuvattu…
Kori, kun se vielä tontilla oli, oli vielä tunnistettavasti elokuvan väreissä, vaalenpunaista ja keltaista. Kovin vain haalistunutta oli se. Pitääkin jostain kaivella vanhempia kuvia, jospa tuo jossain niissä “vilahtaisi” jotta uskoisitte tämän..?
Se edellisessä viestissä mainittu Sätkä oli -57, josta oli osia vielä tarjolla vuosi takaperin Särkyneen Sitikan Majatalolta… Mm. runko ja akselistot oli vielä olemassa, jälkimmäiset ihan kelvollisessa kunnossa…
Tuon ko. kulkimen etuvalot on mitä varmimmin PippuriPakussa nykyään..!
Olisko nuo M8-kuusiokolopultit, jotka on Visan kansissa, Visan pyttyjen jatkeina, Kutosen lohkossa..? :roll:
Tuossa kuvassa näyttäis olevan vielä Visan laatikko, eli ei olisi väsätty laatikkomuutosta sen kummemmin eteenpäin..?
Niitä pyöreitä laippoja on kyllä nelilovisissakin laatikoissa, miulla on sellainen mielikuva että siitä tunnistaisi sen että kyseessä on “vahvistettu” eli hieman tukevampi, uudempi, versio vetoakselin lähdöstä..? Muistikuva olisi että se pyöreällä laipalla oleva akseli olisi milliä vahvempi kuin kolmisakarainen… (kokemusperäistä, ei se pyöreä vaan sovi kolmisakaraisen tilalle…)
Eihän tuossa kuvassa näkyvässä laatikossa ole myöskään jarrusatuloille kiinnityspaikkoja, eikä jarrulevyille ole leikattu aukkoja kytkinkoppaan. Liekö olisi vain “malliksi” nostettu tuohon, testattu että miten niitä osia pitäisi sijoitella..? Täytyy odotella jos tuosta saisi jossain vaiheessa lisää tietoa…
Tuli sitten tällaiset kuvat vastaan..:
Joku KKK-ahdin (tietääkseni/muistaakseni, pitäs tarkistaa?), MegaSquirt’n’Spark, Visan koneeseen lastattuna tämä siis… Mitähän muuta kivaa tässä oli, ei ny mieleen tule..?
Ai niin, tuo läppärungossa oleva “ylimääräinen” suutin jää odottelemaan vesiruiskua… :roll: “Oikeat” suuttimet kun pitäs asettua tuonne kansien lähelle venttiilejä kohti sumuttamaan, kuulemma…
Aiemmin tuli siirreltyä ihan ahkerasti, silloin kun sai siirrellä eri ajoneuvoluokkien välillä eli prätkästä autoon ja takaisin. Nyt sitten ei enää tule siirreltyä, isoimmat “jäi” jouten kun kaksi/kolmipyöräiset loppui taloudesta, reilummat on sitten suurimman maksuluokan laitteessa mutta onhan niitä boonuksia onneksi ehtiny kertymään tuohon Tinskuunkin jo jonninverran…
Näyttäs vaan pysyvän liikennekäytössä ympärivuoden molemmat, saas nähdä sitten miten käy kun tuo uusin rojekti valamistuu..?
Siellä kummassakaan mitään etuvastusta ole…
Ruskea puola on pienemmällä ensiökäämin induktanssilla, yleisemmin puhutaan vain resistanssista kun se on helpompi mitata vaikka yleismittarilla. Mustassa on tämä siis isompi.
Kärjettömissä systeemeissä tullaan toimeen pienemmällä arvolla, kun ei ole pelkoa “kärkien” palamisesta, voidaan siis huoletta käyttää huomattavasti pienempiä (puhutaan tässä nyt sitten vaikka) ohmiarvon omaavaa puolaa. Yleensä kärkien kanssa olevissa on ohmiarvot luokkaa 3-5 ohmia, kärjettömissä on jopa alle ohmin puolakin tullut vastaan…
Mitä tällä “pienemmällä arvolla” sitten saavutetaan..? No, hätäisesti päätellen, suurempi virta kulkemaan puolan ensiöpiiriin, tästä sitten voikin nopeasti päätellä että tästähän seuraa enempi energiaa, joten tuloksena on vahvempi kipuna..!
Sitten tähän “peruskysymykseen”, eli “toimiiko Visa mustalla puolalla”..? Toimii, vallan sujuvasti, ei mitään huolta huomisesta, eikä mitään pelkoa että mitään rikki myöskään tästä syystä menisi. Vaan entäpä sitten toisinpäin, eli ruskea puola kärkien kanssa..? Juuei, tyhmäkäynti löytyy, mutta kierroksia ei kestä, aivan älytön kipinöinti tulee kärkirasiaan…
Niin, nämä sitten perustuu sekä opiskeltuun, käytännössä koettuun (Visan tekniikan kanssa taistellessa, kaikkea pitää kokeilla), eri sytytysjärjestelmien tutkimiseen jne…
Toivottavasti selventi edes yhtään, eikä sotkenut paljoa lissää..?
