Forum Replies Created
-
AuthorPosts
-
Sitten se juoksute kannattaa pestä hyvin pois, ettei tule ikävämpi ylläri kun sen jämät syövyttää pinnan uudelleentinattavaan kuntoon..!
Niin, ikuna ei o tinannu, sujuvasti vaan tarinoita lukenu ja vierestä seurannu… Kuten vaikka tällasta…
Nopeasti jos laskee, 40/45W polttimo vastaan 55/60W ja näitä on aina se kaksi kuormittamassa. Tulee siis 30W lisää kuormaa, moottorin käydessä jännitte pitäisi olla noin 14v jolloin virtaa menee parisen ampeeria enemmän. Kunnossaolevan katkaisijan kanssa ei tule ongelmaa, mutta jos on vähänkin kuluma- tai muuta vikaa, niin sitten tulee kyllä helpommin kuvatut lämpöongelmat vastaan…
Ei ne releet pahaa tee, vaikkei polttimoita vaihtaisikaan, enempi saa sähköä perille asti releiden kanssa…
Sitten tuosta Pildeman “valonvahvistimesta” sananen. Ei sitä mitenkään muokata tarvitse että sen Sätkään sopimaan saa, ihan on vastaavat kytkennät Sätkässä kuin ns. tavallisessa autossakin valojen osalta. Vaan yksi mitä mieluusti siihen tekisin, jos ittelleni suostuisin hankkimaan, on releiden ja niiden kantojen vaihtaminen normi-DIN -kantaisiin, ne kun on tuossa sarjassa jotain outoja mihin ei meinaa löytää korvaavia releitä kuin jostain japsiautosta jos siitäkään. Ja niitä releitä saattaa mennä ihan nopeaan tahtiin, tai sitten saattaa kestää jopa vuodenkin aktiivikäyttöä, vaan irtoreleitä ei saa edes Pildemasta varaosana..!

Edellinen osoite, on muutettu tuon jälkeen…@Visa-mies wrote:
Saako alkaa vihata Marco Bjurströmiä? :evil: :evil: :evil:
Miks vasta tässä vaiheessa elämäänsä aloitta pitäs..?
Ne muut mitä ehdokkaina oli, oli aivan (perinteisen) kelvottomia, vaan liekö sitten perinteet velvoittaa…
“Normiajossa” on kyllä vaikea saada öljyjä lämpiämään yli sadan asteen, mutta kun lähdetään riehumaan niin sitten kyllä onkin jo helepompaa saada isompia lukemia aikaan… Kuumana kesäpäivänä jos sitten menee “rajoituksista piittaamatonta repimistä” esim hitusen viritetyllä laitteella, niin sitten tuo 150 astetta on ihan helppokin saavutettava arvo, myös öljypohjasta mitattuna…
Hitusen viritetyllä Visalla, mistä oli öljynjäähdytin korvattu suoralla putkella, sain lämmöt “karkaamaan” 150 asteeseen pitkässä vedossa yli 30 asteen ulkolämmössä. Matkaa siihen vaadittiin muutama kymmenen kilometriä, vauhtia oli “ihan riittävästi”, aikaa on kulunut sen verran että uskaltaa tämän julkisesti myöntää… :lol:
Sätkän koneessa öljynpaineet seuraavat kyllä öljynlämpöä aika paljonkin, Visassa ei juuri heittoa näyttänyt olevan paitsi sitten kun lämpöjä oli pitkälle toista sataa niin sitten alkoi jo Visankin paineet putoamaan. Sätkässä on öljynpaineensäätö suoraan sanottuna kelvoton verrattuna Visaan, Sätkän öljynpainetta ei vaan saa pysymään niin tasaisena kuin Visassa. Tietysti on tuo paineen lämmönseuraaminen jonkin verran kiinni myös öljystäkin, synteettinen ei ihan niin paljoa muuta painearvoa lämmön mukaan, tuli tämä(kin) havaittua kun mittarien kanssa moottoreita pyöritti kesät-talvet…
Ja niin, kyllä se näkyy ikä tekevän tehtävänsä, nykyään huomaa Tinskun moottorista että jos öljyllä on satakunta astetta lämmintä, niin öljynpaineen merkkivalo aloittaa vilkkumisensa tyhmäkäynnillä, mutta lopettaa heti kun öljyt jäähtyy alle 90 asteen tai nostaa kierroksia hitusen… Mutta ehkä tuo saakin jo vähän tuollaisia oireita näyttää, kun neljättä sataa tuhatta on kone pyörimässä..?
Tuossa hieman tarinaa, miten kansien lämpö käyttäytyy verrattuna öljypohjasta mitattuun öljynlämpöön. Olen omassa Dyanessani tylysti tehnyt reiän lohkoon öljynpinnan alapuolelle, kytkimen puolelta ettei ajoviima häiritsisi, mittaamaan öljynlämpöä, ja ruiskulla on sitten oma lämmönmittauspisteensä kannessa toisen suojapellin kiinnitypultin tilalla…
Tarinat siis naputeltu toissakesänä HDCF:n foorumille, vastaavan pohtimisen yhteydessä..:
@Jasu T wrote:
Öljynlämpö vs. kansien lämpö. Tätä on nyt menneen kesän (mikä kesä?) aikana tullut hieman seurattua ilmajäähdytteisessä koneessa, tosin ei HD. Kohteena siis Citroen 2CV, jossa ohjelmoitava ruisku, lämmönmittaus kannessa sekä lohkossa. Paikallaan tyhmäkäynnillä kannet lämpenee kohtuullisen nopeasti lähemmäs sataan asteeseen, öljyä ei meinaa saada edes 40 asteeseen. Kaupunkinopeuksissa kansien lämmöt pyörii näillä keleillä 70-80 asteessa, öljyn ollessa 60-70 astetta. Moottoritiellä raskaalla kaasulla repiessä kannet ei juuri yli 90 asteen lämpene, öljy taasen kiipeää helposti yli 120 asteen…
Mielestäni HD:ssä öljynlämmöstä moottorinlämmön päättely öljysäiliöstä mitaten on “hieman hakuammuntaa”, koska öljyt on erillisessä säiliössä letkujen päässä, kovin etäällä moottorista. Jos öljynlämpöjä mitattaisiin, mittauspiste tulisi olla vaikkapa siinä mistä öljy lähtee takaisin kohti säiliötä.
Tuota Rieskan ruiskuSportsteria säätäessä nousi kannessa olleen lämpöanturin mukaan kannen lämpötila monesti satasen hujakoille, mutta öljysäiliön pinnassa ei käpäliä vielä edes poltellut. Kuitenkin ihmiskättä alkaa polttaa helposti jo viidenkymmenen asteen yläpuolella, ainakin huomaa ettei enää mukavaa ole pitempään jäseniään sellaisissa osissa kiinni pitää…
Sitten yleisesti öljyjen lämmöistä. Öljylle olisi hyvä että se lämpenisi yli satasen. Sinne kondensoitunut vesi haihtuisi pois. Mineraaliöljytkin kestävät, ainakin valmistajien speksien mukaan, ominaisuuksiaan menettämättä jopa 160 asteen lämmöt. Viritetyn Rättärin koneen kanssa kuumassa kesäkelissä on tullut reippaassa ajossa monesti ylitettyä 150 asteen lämmöt, eikä tuo kone ainakaan vielä ole osoittanut mitään huonontykkäämisen merkkejä (takana vasta 350 tuhatta).
Eli älkää peljätkö, öljy ei kiehu satasessa kuten vesi tekee. Se vaatii huomattavasti korkeampia lämpöja siihen..!
Sellainen huomio tuosta tekstistä sitten tietenkin pois jäi että kun moottorin sitten sammuttaa niin kyllä sinne kansiin nousee lämpöä aika pikaseen ja varsin runsaasti..!
Ei sit muuta kuin vakavahenkistä kaupanvääntöä tuosta, jos edulliselta tuntuu..!
Onhan se toki kuntoon nähden varmasti “oikean hintainen”, varmasti halvasta vastaavaan kuntoon saattamiseen tulee maksamaan vähintään saman, eikä sittenkään kyseessä ole alkuperäiskuntoinen/vähän ajettu…
Ja jos sitten joku oikeasti tuolta ajopeliä noutaa haluaa, eikä sitä ajamalla tuoda halua, niin tiedossani on sattuneesta syystä ihan kohtuuhintainen tapa kuljetuttaa kuljin haluamaansa osoitteeseen. Onnistuu myös paperitöiden hoito ja rahojen vienti kaupan yhteydessä. Etelä-Ranskan suunnalta Keski-Suomen suunnalle, em. ehdoilla, toimituskulu on tonnin pintaan, halvempaa se on kuin sieltä ajaminen, ja viisaampaa se on näin varsinkin talvisaikaan… Lisää tästä saa vaikka yksityisviestillä kysymällä, jos tarvetta tulee…
Nopiasti, kirjojen kuvista mittaillen (ja eri mittakaavan kuvista kertoimilla korjaillen), näyttäisi siltä että GeeSun napoja käyttäen raideleveys kasvaisi takana 30mm kun tuo GeeSun levyjarrunapa tulee noin 15mm ulommas kuin Sätkän rumpujarrunapa..?
Jostain syystä ei oo viittiny näillä säillä lähtee 45km:n päähän kylmään halliin osia mittailemaan… :roll:
Sopivaa puuhastelua lapsia vahtiessa, varsinkin nyt kun nukkuvat..?
Ja heti tuli pöljä idea mieleen, eihän tuo haitanne mittään, jos käyttäisi GeeSun vanteita..? :idea:
Pitäs mitata tuo laakerin ja vanteen pintojen etäisyys, kun sattuu olemaan GeeSunkin tuollaiset jostain kumman syystä odottelemassa innostusta… :roll:
Tiiä siitä paineenrajoittimen tarpeellisuudesta, jos on jo muutenkin GeeSun jarrut edessä..? Ehkä hitusen enempi tulisi taakse jarruvoimaa kuin olisi tarpeen, muttei uskoakseni liikaa…
Jarrupalikoita saa varsin vapaasti parantaa, mutta tukivarsien ja jarruosien hitsaamiseen on aika tiukat ukaasit olemassa. Eli jos jarrusatulan kiinnikkeen joutuu hitsaamaan tukivarteen, niin se taitaa olla jo hitusen määräysten rajan “väärällä” puolella…
Jos en väärin muista, niin Ami8 ja Super olisivat varustettu nivelellisellä akselilla, ja siinä on sitten kaksi niveltä eli menee koko rattiputkimysteerio vaihtoon… Myös tukevampi rattiputken yläpään laakerointi pitää sitten rakennella tästä kaksinivelisyydestä johtuen…
Juuei ole lohkosta kuvia, ja alkaa karkaamaan tuosta aiheesta muutenkin…
Lohko yksistään on sitten ihan käsittämättömän kevyt, kantaa vaikka yhdellä kädellä. Eikä koko moottorikaan mikään painava ole, vain 140kg, ja todella pieneen tilaan on kaikki palikat niputettu..!

Vaan tuossahan tuollainen pannu on sitten “pilkottuna”, ei tosin oma tuokaan vaan erään hollantilaisen huurupään…Enempää en sitten “tärvele” tätä ketjua tällä ihan hassulla moottorilla, lisää tästä saa sitten vaikka ihan suoraan kysymällä…
@Jaspi wrote:
ps kuulin huhuna, että Valkeakoskella on joku joka tekee kuivajääpuhalluksia harrasteautoille sopuhintaan.
Hih, kuulin “huhuna” että Valakeakoskella tapahtuis jossain vaiheessa myös tämän Rättärin osien puhdistusta… :roll:
Ihan siistiä jälkeä siellä saa, ja ei ihan äkkiä menetelmät muuten lopu..! Laitetaas muutama kuvatus malliks..:

Tuossa pakokanava kaikkine natrium -jämineen…Ja sitten sylinterikantta..:

Tällaiset oli kannet “suoraan ajosta”…
Sitten hieman puhtaampina “Teijo” moottorinosapesukoneen jäljiltä…Joo, vaihtoehdot “jäi vähiin”… Kun onhan Dyaneakin Nelkkuna/Kutosena, miksei sitä siis eritelty, vai meneekö se saivartelun puolelle..? Vai onko se tätä perinteistä että “Perussätkän kohdalla” kaikki eritellään, muissa malleissa ei niin väliä ole? Joopa joo, ei isommin stressaa, ainaskaan minua…
Niin, millähän sitä sitten itte/pesue mahdetaan liikkua..? Kaipa se on tuo KutosDyane (ruiskuvaihtoehto puuttuu :lol: , entäs remmiahtimet/turbot?, ensinmainittu on kesälle tavoite, jälkimmäistä ei itselleni tule), tai joku muu, riippuen niin tilanteesta ja mielialasta…
@Jaspi wrote:
ps kuulin huhuna, että Valkeakoskella on joku joka tekee kuivajääpuhalluksia harrasteautoille sopuhintaan. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ?
On, tuttu kaveri on hän. Hyvin “harrasteajoneuvoystävällinen” sälli, ja on itse asiassa toivonut että jostain löytyisi myös Rättärinkin (korin)osia puhallettavaksi, en vaan itse ole saanut aikaiseksi vielä mittään sinne viedä… Tosin on tarkoitus tässä aivan lähihetkinä käydä tuon toisen rojektin osia puhalluttamassa siellä, tosin soodalla…
Kerro terveisiä jos sinne soittelet..!
@Akaile wrote:
Kuulkaas tietäjät, kertokee mulle mistä löytyy Haynesin mainitsema
juttu: “Long ratio gearbox type number 453 ja short 456” Mistä hitosta
tuo numero löytyy??Ei kai noita numeroita mihinkään kohtaan ole merkitty, on vain “tuotannollisia koodeja”..?
Se tiheämpipykäläinen on X3 mallin laatikko, jolla on tosiaankin saatu vähän parempi kiihtyvyys aikaiseksi, joskus kuulee väitteitä että X3:ssa olisi tehokkaampi moottori mutta sitä siinä ei ole ainakaan tehtaan jäljiltä…
@Akaile wrote:
Ja
sitten mietin tuota Jasun lukkorengaslaakeria laatikon
poikkileikkauskuvien perusteella: Laakerien akselin suuntainen liike
lukitaan ilmeisesti sillä perän teräslevyllä? Nyt jos se laakeri on
muokattu siten, että siinä ei sitä koko “huulta” ole niin laakeri
päässee liikahtamaan lukkorenkaan ja teräslevyn välisen etäisyyden
verran?Ainakin kun tuota Haynesin kuvaa tarkasteli, niin siinä näyttäisi olevan vastaavasti kuin Sätkän vaihteistossa eli siten että laakeria “painetaan” ulkokehän sisäosalta, joten tässä “lukkorengaspatentissakin” tulee painatus vastaavasti kuin alkuperäisessä laipallisessa laakerissa…
Ei siis syytä huoleen..?
-
AuthorPosts


