Forum Replies Created
-
Posts
-
Olis kuvasarja yhdestä vaihteiston kunnostuksesta, mahtaiskohan sellanen ketään kiinnosta..?
Taidan laittaa sen, kun kuiteski kiinnostusta löytynee… Ihan omaks jutukseen…
@Merieira wrote:
Jos tekee sen Ami8:n “perä”-kutosen sisäkalut yhdistelmälaatikon niin
pitänee silloin vaihtaa myös kytkinakseli, jolloin uuden sekoitetun
laatikon tyyppiä ei enää pystykään tunnistamaan kytkinakselista.Eipä mennytkään niin helpoksi, sitten menee muutkin rattaat vaihtoon, viimeistä ratasparia lukuunottamatta… Kytkinakselissa kun on kiinteästi yksi ratas, joka määrittelee välityssuhteita vaihteille 1-2-4 ja pakki, ja se viimeinen millä voi sitten vaikuttaa vielä kaikkiin, niin koko idea sitten menee hukkaan jos sen akselinkin vaihtaisi…
Tuollaiset “lelut” sieltä laatikon sisältä sitten löytyy, kytkinakselin laatikon sisältä löytyvä pää ympyröitynä nuolella osoitettuna. Uskoisin kyllä sen “tunnisterenkaan” olevan enemmänkin olleen merkkinä siitä että tällä akselilla olevalla rattaalla on laatikosta riippuen eri määrä hampaita ja tästä merkkirenkaiden määrästä se on sitten varsin helppo tunnistaa..?
Tässä akselin pää vielä lähemmin kuvattuna, tämä ratas on kiintesti koneistettu akseliin…
Ja tästä sitten selviää että kun kytkinakselin vaihtaa niin samalla menee vaihdettaviksi käytännössä kahta ratasta lukuunottamatta kaikki muut..!1 user thanked author for this post.
Vähän lisäinfoa tunnistukseen, toisenlainen tapa saada laatikon “sisältö” selville, näin selviää myös se että onko mahdollisesti sisällä “jotain muuta” kuin se mitä tehtaalla sinne olisi laitettu..:
-kytketään nelosvaihde
-pyöritetään kytkinakselista niin kauan että vetoakselin lähtö (kummatkin) on pyörähtänyt tasan kierroksen, tai vaihtoehtoisesti lukitsee toisen ja pyöräyttää toista pari kierrosta
-laskee kytkinakselin pyörimät kierrokset ja viimeisen osittaisen kierroksetSeuraavanlaisia tuloksia pitäisi tulla erilaisista laatikoista, Wanhukset on jälleen “rajattu” ulkopuolelle..:
Malli Kytkinakselin kierrokset
2CV4 6,1 kierrosta
2CV6 5,4 kierrosta
AMI8 5,2 kierrosta
"2CV8" 5,1 kierrosta (siis 2CV6 vaihteisto jossa on AMI8 perävälitys)Pyörittämiseenhän on helppo käyttää vaikka vanhaa kytkinlevyä mihin kiinnittää ruuvin “kammeksi” josta pyörittää ja käyttää sitä osoittimena…
Helppoa ja hauskaa..!
Juu, eipä tuossa mittää, eihän kaikkea kukaan tietää voi…
Uskotteko muuten että oli aika yllättynyt olo kun tuosta moottorista kansia irroiteltiin, ei olisi ikinä uskonut että glykoli saa tuollaista jälkeä aikaan..? Jännää vieläpä on tuossa se, että syöpymää on ainoastaan kannessa, ei missään muualla lohkosta ole syöpymiä löytynyt…
Tuli kyllä ittellenikin täytenä yllärinä tuo glykolin syövyttävä vaikutus, joskus jotain muistan kuulleeni, mutta nyt kun sitten vahingon näki tapahtuneen niin ei meinannu silmiään uskoa…
Onneksi näissä “meidän laitteissa” ei tuota ongelmaa ole… :roll:
Siellä oli DOT-4 nesteet ollu, kuvasta arvelin jotta voisi olla hyvinkin kiteytynyttä glykolia, ainakin hyvin samannäköistä oli tuo kuin mitä Maseratin kannesta pois kaivettiin.
Piti sitten hieman kaivaa jotta mitäs se DOT-4 sisältää..:
One particular brand of DOT 4 brake fluid lists the following ingredients on its MSDS:
Chemical CAS no Percent
Triethylene glycol 112-27-6 5-25
Tetraethylene glycol 112-60-7 5-25
Dibutoxy tetraglycol 112-98-1 10-50
Tetraethylene glycol diethyl ether 4353-28-0 10-50
Propane, 2-methoxy-1-(2-methoxy-1-methylethoxy)- 89399-28-0 10-50Aika paljon näyttää kummittelevan tuo Glykoli tuossa DOT-4 nesteessä, ja se osaa kyllä kiteytyä varsin jännäksi…
Kuvassa näkyvä keltainen töhnä on kiteytynyttä glykolia, tuota painellessa kiteet meni jauhemaiseksi… Kovasti kyllä samanlaiselta miun silmiini tuo näyttää, kuvasta katseltuna…http://cats-citroen.net/citroen_atypes/gearboxrecognition.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuossa on linkki josta löytyy pari tapaa mistä voi tunnistaa laatikon. Hyvä tunnistustapa on myös kytkinakseli, ja siihen kaiverretut urat..:-2cv6, ei uraa
-AMI8, yksi ura
-2cv4, kaksi uraa
Pitäis joskus kuvat räpsiä noistakin, jotta “tunnistustehtävän” aikaansaisi. Muutenkin oli jo Mustahattuisen Miehen kanssa juttua laatikkotarinan kirjailusta…Laatikon valusta ei tosiaan, kuten Isoo-Jukka totesi, mitään tunnistaa voi. Lisäksi asioita vaikeuttanee sekin että nämä kaikki on käytettyjä palikoita, eli osien historiaa ja niille tehtyjä mahdollisia uudelleenkasaushistorioita (jänniä sotkoksia) ei kukaan tiedä kuin purkamalla laatikon. Kuten nämä AMI8 peränvaihdot Kutosen laatikkoon, joita on muutamia tehty menneinä vuosina, se ei ilmene kuin purkamalla laatikon, tai pyörittämällä ja laskemalla kierroksia, mutta sekin on sitten hauskaa kun se ei anna minkään tunnetun tiedon kanssa oikeita lukemia..!
Tampereella on aivan varmasti harrastajilla joutilaita laatikon kansia vipusineen, ja jos jostain syystä ei meinaa löytyä niin täällä suunnalla kyllä on ja jollain aikataululla saatetaan sinnekin suunnalle saada kulkeutumaan jos ei lähempää löydy..!
Siulla oli toinen laatikko aiemmin..?
Otat sitten siitä vanhasta laatikosta kannen kepakkoineen ja vaihdat tähän paikallaanolevaan. Tuo kansi on kahdeksalla M7-pultilla kiinni, ne kun irroittaa niin kansi lähtee sitten nostamalla pois, kannattaa ottaa kansi pois kun vaihde on vapaalla.
Eikä sitten siirrellä niitä siirtäjiä kun kansi on poissa, helposti osaa hypätä kakkos-kolmosvaihteen lukintakuula jousensa kanssa pois jos keskimmäistä siirtohaarukan akselia siirtelemään menee, ja nämä osat on sitten laatikon pohjalla odottelemassa..!
Takaisinlaitellessa sitten asettelee jousen pesäänsä, ja katsoo ehdottoman tarkkaan että kannessa oleva kepakon alapuolella oleva tappi menee siirtohaarukoiden loveen, jos jää sivuun niin sitten tulee vahinkoa kun ko. tappi painaa jonkun siirtohaarukoiden akseleista kieroksi… Tämänkin saa sitten varmistettua sillai että laittelee pari-kolme kannen kiinnityspulttia löysälle eli paikalleen, ja painaa kantta käsin paikalleen, jos kansi “lupsahtaa” sujuvasti paikalleen niin kaikki on hyvin ja voi kiristää kiinni asti…Liekö tällaiset kuvatukset helepottaa..?
Laatikossa ei ole mitään vikaa, näin uskoisin kun kuvista katselin. Näyttäisi kyseessä olevan AMI8:n laatikko, jossa on vaihdekeppinä “suora” kepakko eikä “taiteltu” kuten Sätkässä kuuluisi olla. Tällöin laatikon päällä oleva kepin lähtö on myös “vinossa” vaihteen ollessa vapaalla, eikä suoraan ylöspäin, kuten kaikissa muissa versioissa. Tällaisessa laatikossa, kun sen asentaa Sätkään, käy juurikin näin, ettei löydy pykäliä kun liikeradat loppuvat kesken.
Helppo “vika” korjata, vaihtaa vain laatikon kannen ja kepakon Sätkän laatikosta tuohon, sillä siitä selviää..!
Voisi olettaa että tuota hitaampaa ohjausta eli enempiä kierroksia rattiin on Superissa tällätty painavamman moottorin takia..?
Tämä lievä närkästyneisyys tuossa aiemmassa oli vain siitä, että kun kysellään kaikenlaista, ja sitten saadaan vastaus, ja on vähän kyselty että mihin ne kysymykset liittyä voisi, niin jatkossa (ja yleisestikin) helpottaa tiedon jakamista jos annetusta tiedosta saadut johtopäätökset ei jää jonnekin pimentoon.
Ihan yleisellä tasolla, ei onneksi näissä piireissä mutta muualla on tullut esille, tietoa on joidenkin mielestä äärimmäisen kiva pantata ja pitää omanaan, ikäänkuin se olisi itseltä pois jos sen kertoo toiselle..! Aivan kuin koettaisi kanssaharrastaja jollakin tasolla “kilpailijaksi” jolle ei varmasti voisi omaa tietämystään jakaa, vaan annetaan kunkin kohdallaan löytää samat sudenkuopat vuorollaan…
Kuten muistelen kirjoittaneeni ruiskutarinoissa, ihan vapaasti saapi apinoida, ja käyttämäni bensakartat saa pyytämällä käyttöönsä. En niitä mitenkään panttaa, enkä niistä mitään pyydä…
Jotain opastusta säätämiseenkin voin yrittää tarjota, jos vaan saadaan aikataulut yms soviteltua..?
Se, että saa jonkun lähtökohdan mistä lähteä säätämään on jo kiva alku, mutta kuitenkin jokaiselle moottorille pitää lopulta kartat säätää omikseen, sen verran yksilöitä on sek moottorit että asennukset..!
@Akaile wrote:
Kiitos erittäin paljon. Tämä vahvistaa kaikki epäilykseni.
Kertoisitko muillekin..?
Itse olen ollut siinä vahvassa uskossa että Superissa on ihan omanlaisensa ohjausosat, “muotoillut” raidetangot kun muissa on “suorat”, ja kuten pyörännavasta Kari80:n ottamasta kuvasta näkyy niin osien kiinnitys tulee Superissa vinoon kun muissa tulee suoraan jne…
@Akaile wrote:
Ja sitten tuosta yskimisestä kylmällä, siitä ei pääse täysin eroon elektronisellakaan sytytyksellä, koska kyse on enemmänkin laihasta seoksesta. Siihen auttaa ryyppy tai bensan suoraruiskutusjärjestelmä :D
Uskoisin ettei kenelläkään ole suoraruiskutusta Rättärissä, epäsuoraa ruiskutusjärjestelmää kylläkin on muutama tässäkin maassa… Suoraruiskutuksessa bensa ruiskutettaisiin suoraan palotilaan, epäsuorassa imusarjaan…
Ja niin, on kyllä pakko myöntää ettei enää ole pariin vuoteen yskähdellyt, muu kuin kuski tuolla pakkasessakaan..! Viimeksi tuli tuo testattua torstaina, pakkaslukeman näyttäessä -19, niin vain ekalla jäi kiltisti käyntiin… Hieman tuo pahaa teki, useamman viikon kuitenkin on “koskemattomana” näissä pikkupakkasissa ollut, koneessa turhan paksut öljyt, mutta yllättäen piti parkkipaikka tyhjentää niin mitäpä siinä muutakaan voi kuin repiä koneet käymään..?
Jonkin verran kyllä piti hakea kylmäkäynnistyssäätöjä että pääsi niin yksimisistä kuin käynnistysongelmista eroon, mutta nykyään alkaa olla jo varsin kivat asetukset ruiskussa…
Tuossa muutama keskustelu aiheesta. Itselläni ei tuollaista ole, eikä sattuneesta syystä tule, mutta pari tuollaista on tullut asennettua ja säädettyä, vallan simppeli on paikalleen tällätä…
Moni kehuu, joitakin on hajonnut, takuu niiden kanssa on toiminut kivasti..!
