Forum Replies Created
-
Posts
-
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Miksi niitä muuten pitää muuttaa ja isonnella.. :?:
Vaikka siksi ettei kyseinen Sätkä toimi oikein..?
Itse asiassa, nykyisen bensan koostumus on ihan jotain muuta kuin se 70-lukuinen mille ne alkuperäiset suutinsuositukset on määritelty, ja jos ihan tarkkoja ollaan niin kaikkiin (no, melekein) pitäisi tällätä isompaa suutinta kuin mitä niissä tällä hetkellä on… :roll:
Siellä on joku hauska häiriö sähköissä… :lol:
Yksi mikä vielä tuota voisi tehdä, on niinkin yllättävä kuin virtalukko..! Tästä oli joskus juttua, palstallakin, ja piti tuota sitten ittekin kokeilla (eli tällätä virtalukko vain ohjaamaan relettä joka sitten tekee virtalukon “työn”). Ampeerimittari tuon seurauksena hieman rauhoittui, ja läppärin säätöikkunassa jännitemittari oli huomattavasti rauhallisempi…
Mystisiä osaavat joskus olla nämä(kin)…
Minkälainen lataussäädin, onko sillä ehjät ja hyvät kytkennät? Jos siltä puuttuu/on huono maadoitus, niin latausjännite saattaa olla ihan mitä tahansa..!
Entäs sitten korin/moottori-vaihteistopaketin/alkuperäisen johtosarjan maadoitus, sielläkin jos hämärää on niin kivasti se heijastuu tuonne…
Toki tuo ampeerimittari osaa kummitella myös, omat kokemukset niiden vikaantumisista on olleet sellaisia että tahtoo näyttää reippaitakin lukemia mutta virta ei mene läpi asti, muutama “ruåttalaisen tarvikekaupan” tekele oli takuuseen peräkkäin käytössä, palasin sitten Yazakin onnelliseksi ongelmattomaksi käyttäjäksi…
Digimittari on kyllä nopea, ja varsinkin nopeasti vaihtelevien arvojen kanssa toisinaan täysin käyttökelvoton mittaväline. Ellei siinä sitten ole esim. näytön alareunassa pylväsnäyttöä kaverina, josta näkee “suuntaa antavan” tilanteen kun numeroista ei selvää saa, ei vain tahdo halvemmissa mittareissa tuota kivaa ominaisuutta olla. Analoginen on noissa tilanteissa parempi, se vaan ei tahdo kestää yleensä remppaolosuhteita eli putoamisia ym. kolahteluja. Eli kummassakin mittarityypissä on hyviä ja huonoja puolia, kuten niin monissa asioissa muutenkin…
Saako esittää tarkentavan kysymyksen, vaikka mitään myytävää ei olekaan..?
Tuossa on startin “Bendix -laite”,
Ja tässä solenoidi.Jotta kumpaakohan nyt etsimässä olitkaan, vai molempia, kun startin “täyskunnostusta” kuitenkin tekemässä olet..?
@Isoo-Jukka wrote:
Onko irrallista sensoria mahdollista yleismittarilla jotenkin mittailla toimimattomuuden toteamiseksi ennen asennusta?
Voihan tuollaisen testata. Pitäisi toimia ihan siten että kytkee sähköt anturille (siis +12v ja maa) ja mittaa yleismittarilla signaalipiuhasta mitä siellä tapahtuu. Eikä tuohon tarvita sitä “oikeaa vauhtipyörän tappia”, vaan mikä tahansa magneettiin reagoiva rauta pitäisi käydä…
Tulee kyllä kuitenkin joku muu kuin syttypurkin vika mieleen, esim sellainenkin että tuossa “pikkurempassa” olisi irronnut lataussäätimen maajohto, silloin laturi antaa niin paljon kuin pystyy, ja jännitteet nousee jopa pariinkymmeneen volttiin, sekin voisi hyvin rikkoa anturin…
Tietenkin se purkki voi rikki olla, mutta aika jännä sattuma, ajallisesti, se olisi..?
Jos, ja kun, jonkun innokkaan ihmettelijän sille syttypurkille löydät, niin sieltä ei sitten löydy mitään kovin ihmeellistä. Ihan läpiladottavilla irtokomponenteilla koottu kortti, ei mitään “hyttysenp*skan” kokoisia pintaliitospalikoita sisällä se. Enimmäkseen vieläpä sellaisia mitä löytää elektroniikkakaupasta, jos jotain sieltä rikkimennyt on…
Juu, on tullut kurkistettua joskus tuollaiseen sisälle… Ei vaan tähän hätään uskalla luvata tuohon paneutua, ellei sitten vuoden-parin toimitusaika ole sovelias… :lol:
@cuisinier wrote:
Sitten kun sen joskus vaihtaa, niin olisi kai
hyvä saada jarruputketkin tyhjäksi. Siinä on ilmeisesti riskinsä että jotain niksahtaa poikki, eli mikä olisi näppärin tapa?Pumppaamalla läpi, eli niin kauan että ilmausruuvien kautta tulee kirkasta, puhdasta nestettä ulos.
Ja mitäs riskiä tuossa olisi, mikäli putket ehjiä ovat..? Vanhat, hapantuneet putket ovat sitten juttu sinänsä, jotka osaavat antaa periksi kovemmassa jarrutuksessakin… (ja on aika “hauskan” tunteen antava tilanne yksipiirisissä jarruissa, vallankin kun samalla hetkellä muistaa käsijarruvaijereiden edelleen olevan verstaalla)
@cuisinier wrote:
@Musta Hattuinen Mies wrote:
DOT nesteet ainakin suositellaan vaihtamaan kerran vuodessa,, kuka sitten viitsii tehdä.. ?
Niinpä, käsi ylös kaikki ne jotka sen tekee :lol: :lol: :lol:
Entäs jos on “luopunut” jo DOT -nesteen käytöstä..? Dyanessa oli viimeksi tuota joskus -95, sen jälkeen menty LHM:n voimin, viiminen missä ittellä tuota oli olikin Ameriikan mopo joka sekin vaihtui kivasti vihreän nesteen kulkimeen… :mrgreen:
Maadoituksen ja anturin singaalipiuhan väliltä tuo löytyä pitäisi.
Tuossa kaksinapaisessa anturissa on vain se ikävä puoli että se maadoittuu runkonsa kautta, siksi niistä siirryttiinkin kolmenapaisiin malleihin joissa anturin maajohto kulkee piuhalla eikä rungon kautta…
Tarkista että johtosarja on ehdottoman hyvin maadoitettu, se saattaa tuossa nyt kummitella (ehkä polttaa antureitakin, epäilyttää kyllä). Varsinkin kun tämä vika on ilmeisesti tullut tässä vaihteiston vaihtotyön yhteydessä, niin helposti on saattanut joku maajohto jäädä löysään/irti…
Niin, näitä Visan antureita, kolmenapaisia, sai ainakin vuosi-pari sitten vielä Vehon tiskiltä ihan kohtuullisenjärjelliseen hintaan uutena..!
Noin yleensä itte irrottelen, jos ei ole erityisempää syytä lokasuojia irrotella keulan palikoista.
Onnistuu kivasti ittekseenkin, tukeva “nostokahva” syntyy kuin itsestään varapyörätelineestä joka samalla tukee kivasti tuota rakennetta.
Siihen sitten kun päälle nostaa vielä konepellin, niin äkkinäiset kahtelee jotta “onkos tässä joku flippikeula”… :lol:
Täällä on tämmönen. Oottelee kaikenlaista, mutta kaikki kiva aikanaan… Sentäs hihnapyörän ehtiny jo siirtää/muokata, ja kampiakselillekin uuden kattella, kuten myös kiristinpyörän ja tulevan laturin…Vaan ku on vähä tämmönen vieny harrasteaikaa… :roll:
http://www.hd19.net/technique/hydraulique/tony.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuolla on monenlaista juttua noista nesteistä, sivun puolivälin tuntumassa taulukoituna kiehumispisteitä myöten.Ei niistä alkuperäisistä jäähdytystöttöröistä mitään haittaa ole, enempi hyötyä kuin haittaa (paitsi remppaa tehdessä, siksi ne katoaakin aika pian).
Tietennii jos pelekää enempi jarrutehon puolesta niin ainahan näihin voi “päivittää” vaikka tuuletettuja isompihalkaisijaisia levyjä tukevammilla satuloilla… :roll:
Kyllä, on noin mitä AK-5 sanoo, mutta nyt huomio on noissa kytkinten eroissa, jotka on vastaavasti Sätkässä ja Visassa, kahta erilaista vauhtipyörää kytkimen osalta (ja niitä vauhtipyörävaihtoehtoja on sitten huomattavasti enemmän).
@Isoo-Jukka wrote:
Tunnistusvinkki: vanhanmallisessa kutosen vauhtipyörässä on asetelman pultinreiät tasajaoin ja uudemmassa ne ovat kahden tyhmissä.
On niissä vauhtipyörissä hieman muutakin, vanhanmallisessa kytkin on ikäänkuin “kolosessa”, uudemmassa samassa tasossa paineasetelman kiinnityspulttien reikien kanssa…Kuva kiskaistu tuolta, edesmenneen J. Cats’in mahtavasta tietopankista…
@Virtuaalipilotti wrote:
@Hanski H2cv wrote:
Spoorista tuli mieleeni kysäistä kysymys, mikä on sbora.
Vihje, pääkaupunki seudulla asuvien ei tarvii vastata, ne tietää sen :DVaikka asun pääkaupunkiseudulla eli Helsingin suurimmassa lähiössä Espoossa eniin en silti tiedä mikä sbora on :roll: . Sen sijaa tiedän kyllä mikä spora on :mrgreen:
Vaiko kenties spåra..? :roll:
Eikä ny vihjata H-D Sportster -malliin, josta tuota nimeä joskus kuulee käytettävän…
viewtopic.php?f=10&t=6292&start=15
Tuollahan tuota pähkäiltiin, ja tultiin sekalaisiin johtopäätöksiin…Kytkinlevyjä on tosiaan ainakin kahta erilaista, vanhemman mallinen missä keskiö on “ulompana” sopii hieman huonosti tähtimallin asetelmaan eli uudemmalle vauhtipyörä-kytkinpaketille.
Painelaakeri on erilainen, mutta väitän vahvasti, omiin kokemuksiin perustuen, että vanhempi malli on parempi myös tähtiasetelman kanssa.
Sitten tämä kytkinakseli. Pitempiboorisen version kanssa käy mikä kytkimen versio tahansa, poislukien keskipakokytkin sillä sille ei ole enää “huimapyörän” laakerille eikä sen mutterille varattu kiinnitysmahdollisuutta. Vanhempi kytkinakselin versio sopii tietyin varauksin kummalle tahansa kytkinmallille, mutta tällöin pitää varmistaa että kytkinlevyn booritus varmasti riittää akselin booritukselle…
Kaikenlaista näissä onkin… :roll:
Tällaisia säädettäviä siirtohaarukoita ei ole tullut vastaan muissa kuin Rättärin ja DS/SM vaihteistossa, muut mitä on tullut pilkottua/kasattua ovat sisältäneet tavalla tai toisella kiinteästi asetettavat haarukat..!
Tiedä sitten syytä tuolle, mutta ei tarvitse paljoakaan säätö sivussa olla niin kivasti hankausääniä kuuluu, eikä välttämättä joku pykälä päällä pysy. Kun taas palikat kohdillaan on, niin laatikko pyörii käytännössä äänettä, eli siitäkin sitten tietää varsin hyvin milloinka on osat kohdillaan, jos ei ole näitä “virallisia” säätötyökaluja käytettävissä…
Tämä viimeinen ei ole osoitus 2cv-Vikingiä vastaan, vaan lähinnä sellaista mystiikan murtamista asiaa kohtaan…
