Forum Replies Created
-
Posts
-
Olikohan vuoden takaisessa Planet 2CV:ssä kun tuota testasivat. Kehuivat ihan toimivaksi (tai minä mitään siitä ranskankielestä ymmärtäny, mut onneks Micke oli tulkkina paikalla…).
Mut jos halavalla kärjettömän sytkän haluaa, voi lukea tarinani omavalmistesytkästä, tai siis ladan osien ryöstöhyödynnyksestä…
Olenkohan saanut ihan vääränlaista infoa vai pätkiikö muisti tosiaan näin pahasti? Muistelisin kuulleeni että Ranskassa ei lyijyä bensaan lisätty olisi kuin vasta -70 luvulla ja tällä perusteella vanhuksia voisi ajella ilman lisäaineita..? Ja nelkku olisi ainoa kone mihin lisäaineita pitäisi tällätä, ei edes kaikkiin niihinkään???
Nämä siis vahvasti hataran muistini varassa, tarkentakaa mikäli parempaa tietoa löytyy. Yritän itsekin kaivella jotain muutakin kuin muistiani tähän asiaan (jos siis muistan…)…
Niin, tämä arveluni aiheesta saa pientä vahvistusta, vierestä seurannut erään -67 18-kaakkisen elämää about 12 vuotta. Ihan tavallista huoltoaseman pumppubensaa siihen tankattu on. Ja tänä aikana vain yksi koneeseen tullut “pikkuvika” -mäntä poikki. Eikä siitä luullakseni bensaa lisäaineineen tai niiden puutteesta syyttää voi, venttiileissähän tuota vikaantumista tulla pitäisi. Ja tämä em. wanhus on ollut ympärivuotisessa käytössä, paljon on matkaa mittariin tullut…
Tottakai tänne lähteä pitää, vielä kun paikka selviäisi niin… Tai no, oikeastaan sillä mitään väliä ole, joka tapauksessa tulossa ollaan…
@AK-65 wrote:
Arpajaisia varten olisai suotavaa löytää se arpajaisten kiertopalkinto, joka on ollut hukassa jo jonkin aikaa!!!
Hyvä kun muistutit, oliskohan se ollut mukana riennoissa viimeksi -99 Koskenpäällä vai -00 Ruuhimäessä?
Niille ketkä ei tiedä miltä tämä näyttää voisi, kyseessä on vanha tervasuti jalustansa kanssa…
Laitappa vaikka tekstityppistä viestiä tai yksityisviestiä tännepäin, niin yritetään vaikka tavata. Täältä Jykylästä ei Muuratsaloon niin tavattoman pitkä matka ole…
T: Ke-Sun jaoksen Jaosporvari Jasu, puh. numero alla.
Juu, käytännössä ainoa merkittävä seikka liittyy juurikin liikkeellelähtöön, muualla sitä ei huomaa edes mukana olevan. Paitsi tietenkin pysäköidessä, vaihteen varaan ei jättää voi, vaatii toimivan käsijarrun tämä…
@MikaVeee wrote:
Minkäs tomaatin se Jasu nyt on hommannut ? :shock:
Tuota… Reilun puoli vuotta Xm:ää ajaneena, ei kai sitä enää muuhun sijoittaa voinut..? Sellaisen reilun puoli miljoonaa ajetun, turbodieselin, ilmastoituna, nahkaan verhoiltuna olevan Breakin löysin… Pientä askaretta se kyllä vaatii, kilometrit ovat tehneet tehtävänsä…
Mutta tuohon alkuperäiseen aiheeseen, vapaakytkimestä en osais innostua vastaavasti kuin keskipakoisesta. Ysikuuppaa vapaakytkimellä ajanut ja ei hyvät muistot siitä jääneet. Päinvastoin kuin sätkän keskipakoisesta. Liikkeelle lähtiessä sillä saa yhden automaatin ominaisuuden mukaan, ryöminnän lisäksi.
Jalppis: Kutosen ja vanhuksen palikat eivät ristiin käy, vauhtipyörän pulttijako on eri ja keskipakokytkinpintojen leveys (kutosessa about 1½ kertainen vanhukseen nähden) samoin. Mutta on se kutonen vaan mukava tällaisella…
Ja edelleen Aakku on oikeilla jäljillä tuon toiminnan kanssa, harvinaisen hyvää päättelyä aiheesta. Voisiko tuota toimintaa enää paremmin kuvailla? Kun muistelee kokemuksia kutosen toiminnasta keskipakoisella, on toiminta hyvinkin kuvatun kaltaista.
Mutta automaattia tuo ei todellakaan tee, sitä varten pitää hankkia ns. oikea auto. Ja myönnän, on se automaatti vaan mukava lisävaruste, taas sellaisen sain hankittua (sorry, taas lipeää aiheesta…).
Warressa oli hyvinkin toiminta kuvatun kaltaista, vapaakytkin siis siinäkin, ei keskipakokytkintä.
Aakku: Olettamus on oikea, juurikin näin se toimii. Ruuhkaliikenteessä mitä mainioin.
Juu, nuo osat pitää siihen löytää, lisäksi pitää hankkia “vauhtipyörä” jotta tuon osan numero 2 saa yhdistymään kampiakseliin ja startti saa hammaskehänsä.
Tuota Seinäjoen Moottorikoneistamoa en pitäisi kyläseppänä, ovat tehneet jo kohtuullisen pitkän aikaa samantyyppisien kampiaksiloiden korjauksia. Mm. itäpyöräporukalla on siitä firmasta paljonkin hyvää sanottavaa, niissä on kampi kasattu vastaavasti kuin sätkässä. Myös muita vastaavan rakenteen omaavia kampia ovat siellä korjanneet, moottorikelkkoihin yms.
Mutta tämä Et otti kyllä mielenkiintoisen asian esille, nimittäin nämä kiertokangen alapäiden korjaamisen. Niitä pitäisin ongelmakohtina, en runkolaakereita. Vaikkakin etummaisen runkolaakerin vaihdossa tämä jakopään ratas aiheuttaakin ylimääräistä päänvaivaa. Runkolaakereiden valmistus on helppoa ja hauskaa, kuten Veera1-2:kin sen totesi.
Nameone: Oletkos tilannut euroopasta korjattuja kampia vai perustuuko väitteesi hyvin korjatuista vain netistä luettuun? Mikäli jossain sellaisen nähnyt olet ja hypistelemään päässyt, suhtautumiseni asiaan muuttuu. Ja tuon 300€:n ollessa ostohinta, mitä mahtaa maksaa kampi kotiin saakka kuljetettuna?
@nameone wrote:
laakeri lähtee pyöriin pesässään.
Siellähän on laakeripesässä tapit mitkä estää laakerin pyörimisen pesässä? Jos siinä laakeri pyörähtää, on seassa aikasta paljon laakerimetallin lastua… Ei, tuohon en alkuunkaan usko. Kyllä ne tapit pitää laakerit aloillaan tai tapahtuu aivan kauheita…
Toinen mikä huomiotani kiinnitti, on tuo suuremman laakerin tekeminen. Jos siitä teke yhtään liian ison, ei kampiaksila enää tahdo pyöriä. Eikä kotitallissa tehty mittaus vanhan lohkon laakeripesille ainakaan aiheuttanut syytä surentaa laakerin ulkohalkaisijaa. Ei kutose, eikä nelkun johon tiedän asennetun ainakin neljä kampea. Sitä mitä minua ennen kyseiselle koneelle tehty on, en tiedä. Mutta sisäänsä tuo nelkku oli syönyt jäljistä päätellen kunnostetun kammen. Eikä siinä silti ollut normaalein mittauksin havaittavaa eroa. Reiän pyöreydessähän tuo pitäisi näkyä?
Tässä aiheessa kyllä liikutaan vahvasti mutu-periaatteella…
Niin, tarkastelin näitä em. lohkoja myös sintrausta silmälläpitäen. Ainakin minun silmäni sanoi että laakeripesät on koneistettu lohkoon, sintraamalla ei saataisi sellaista pintaa aikaiseksi. Ja miksi yleensäkään laakeripesiä sintrattaisiin??? Paljon avoimia kysymyksiä tässä asiassa…
