Forum Replies Created
-
Posts
-
@Erkka wrote:
Oliko Jasu viemässä Ami 6:n loodaa vaiko sitä toista?
Mua nimittäin kiinnostaisi se Ami kutosen lodju ja olen Mäntyharjulla 13-19.7…Jos ei siihen mennessä ole mennyt niin voitaisiin keskustella. :)
Tai jos ne perävälitykset siitä vanhuksen laatikosta sopisivat kutosen boksiin niin kiinnostaa toki sekin. Sama perävälityshän noissa on, 3,625:1…?
Molempia… Ja ovatten tulossa sunnuntaina tännepäin… Kuten mahdollisesti samasta paikasta löytyvä geesun laatikkokin…
Ymmärtääkseni nuo vanhuksen palikat käyvät, ainakin pienellä sovittelulla, uudempiin. Juurikin tuota tutkimista ajatellen nämä “tilasin”… Ja pitempää perävälitystä kaipaa Visa joka ajoon tulossa on…
@miki wrote:
@Jasu wrote:
liikkuessa ylämäkiä, vastatuulia, jonoa takapuskurissa…
Huomasitteko sellaisen kummallisen ilmiön että sataakahtakymppiä satasen alueella ajellessa, sen sakemannin pitää kuitenkin päästä ohi, onhan se sentään johtotähti :mrgreen: .
Ei tullu julma sakemanni enää ohi käyttämillämme vauhdeilla… Siis silloin kun ei ollu bentshiiniletku tukossa… :wink:
Jos mäntyharjulta Heinolan ohi kyytiä tulee, niin sillai jos sais leluja tännepäin järjestymään… Tai tietysti jos satun itse sinnepäin, niin sillai kans varmaan onnistuu..?
Tai Kujjeiluihin tai Bluesiin mukaan..?
@M.Möykky wrote:
ami6 loota tosi tiukka peli ( ei sitten pyöri lainkaan.Ehkä joku ahkera
löytää siitä kaipaamiaan osia).Vanhuksen loota samanmoinenTänne, kiitos..! Tai tietysti pitää hintaa kysellä ensteks, mutta askartelua varten tietenkin pitää hankkia leluja…
@hhakkar wrote:
Nostetaanhan vanhaa keskustelua ylöspäin, koska tämä pyörii haasteeni ympärillä. :arrow:
Kuljin Dyane -73 perusnelkulla. Haluan kulutuksen laskevan tai ainakin pysyvän samoissa ja samalla kenties hieman pirteyttä kulkemiseen. Kone on 2000 km sitten kunnostettu perusnelkku (kampiakselin laakerointi, männänrengasta…), joten pidetään näpit irti koneesta eli kohdistetaan mielenkiinto oheislaitteisiin.
Mitä hoonaamaan :?: :
– kaasari. säädöt, erilaista neulaventtiiliä vai kaksikurkkuiseksi ?
– sytytys. perinteiset katkojan kärjet elektroniseksi sytytykseksi. Onko tämä nyt se 123 sytytys ? Maksaa aika paljon (~150 €), mutta mitkä ovat saadut hyödyt ? vaikea asentaa ?
– muita vinkeitä ? jotain keskustelua ilmanputsarin modifioinnista. häh ?Nelkun piristys. Tuskin paljoakaan siitä lajista kokemusta syntynyt on, koska kutoseen on ollut niin tavattoman helppo siirtyä. Tietyt peruslähtökohdat tietenkin on syytä selvillä olla, tehua kun haetaan lisää, menee silloin bensaakin. Voima ei ilmaiseksi tule. Sit, nokka-akseleita ei nelkkuun taida saada kuin teettämällä, kutoseen saa täältäkin harrastajilta (mm. Porvoosta Hekalta, järkihintaan, alle satasella).
Nelkkuun jos haluaa esim kaksikurkkuista kaasaria, pitää imusarja muuttaa/valmistaa itse, ei ole tehdas laittanut kaksikurkkuista nelkkuun…
Kärjetön sytkä on Dyaneen enemmän kuin paikallaan, loppuu keulan peltien purkaminen. Väittävät 123:sen pudottavan bensankulutusta, kuullut olen sen vähentävän myös huippukierroksilla tulevaa tehoa… ja nelkkuhan kiertää… Eli tästä olisi kiva sada kommentteja, onko toiminut ja miten..? Kärjettömän “omavaltainen” rakentaminen ei paha paikka ole, joskus siitä taisin Nyytisiinkin tarinoida asiata. Ja halpakin on sellainen vaihtoehto… Muutama kynppi…
Jotenkin kyllä näytti olevan tietoa hallussa mihin pitäisi paneutua, tuota kirjoittamaasi “listaa” noudattamalla pitäisi tulosta alkaa näkyä. Tosin mitä todennäköisimmin bensaakin sit menee kun kulkua alkaa tulla, ei sitä kuitenkaan malta olla polkematta kaasua…
@veera 1-2 wrote:
Kovasti ihmettelen kun porukka on alkanut vaihtaa sätkän omia erittäin mukavia jousia isonpiin, sekä konetta muokkaamaan suuremmaksi, miksi, senkö takia että saa rassata vai muulle porukalle nähtäväksi.
Mutta tähän alkuperäiseenkin aiheeseen on nyt kivaa lisäkommenttia, päästiin testaamaan mitä vaikuttaa isot jousipöntöt verrattuna pieniin, Azu:n kyytiin kun pienipönttöisenä kyytiin asetti Geesun moottorin, näytti perä putoavan ainaski kymmenen senttiä alaspäin, isopönttöiseen Azu:un kyytiin heittäessä perä putosi sentin-pari… Eikä tuo tukevampi jousitus ajossa haitannut, lähes 1000km kyydissä istuneena josta osan jopa ohjastamassa. Ja tuo tukevuus kyllä tarpeeseen tulee noilla tehoilla (ja sitä kautta vauhdeilla, myös kiihdyttäessä vai mitä Jalppis tähän sanoo?), ei edes edessä oleva kallistelun hillitsin tuntunut haittaavan fiilistelyä…
Ja tämä perussyy miksi tähän lähdettiin, kiva on rakentaa, kiva huomata että osaa tuollaisenkin laajan konversion tehdä, kiva kuulla ihmisiltä rakentavia kommentteja… eikä se haittaa ettei enää huomaa tien päällä liikkuessa ylämäkiä, vastatuulia, jonoa takapuskurissa… Pääsyy tähän laitteen omistajalla oli kuitenkin eräs keltainen pikkupaku nähtynä vuoden 1985 maailmankokouksessa Cheltenhamissa, chopattu, Geesun tekniikka, hydraulijouset yms kivaa. Näin kauan otti että sai takaraivossa asuneen asian kaiken kansas nähtäväksi…
Nimim. 12-kaakkia korvanneena muutamalla kymmenellä terveellä ja uudemmalla kaakilla… On se vaan kiva ja NIIN järjettömän hauska ja samalla järjetön laite…
Tämän projektin kulku ihan reipasta ollut on, itsekään emme meinaa uskoa että tuolla aikataululla on tällaista tulosta tehty…
Lähtökohdat:
-aivan paska pakunraato
-ajamaton Ami Superin runko
-GS:n nelilovinen laatikko, kuntoluokka arvoitus
-“Eurovisan” laatikko
-GS:n moottori, noin kymmenen vuotta sitten palaneesta Geesusta…
-paljon pikkuosaa
-luvat muutokselle
-intoa
-hyvät askartelusäät, ulkoharraste siis…
-niukalti aikaa… Nopeasti laskettin että kaikkiaan kahtenakymmenenä päivänä tuolle jotain tapahtui, itse olin mukana 12 päivänä…Ekalla viikolla muotoiltiin tarvittavat korimuutokset karkeasti, kuten myös vaihdelaatikon lyhennys käyttäen Visan kytkinkoppaa ja kytkinakselia, näin laatikko lyheni n. 3,5cm. Myös uudemman mallisen poljinmysteerion kiinnitykset rakentui ekan viikon aikana. Jarruosat pestiin ja kaikki tarvittava vaihdettiin uusiin. Moottorista poistui hydraulipumppu tarpeettomana, vaihtui uudet jakohihnat, puhallinkoteloista poistui pari “turhaa” (lue: isoa) pahkaa. Tämäkin puhallinkotelon muokkaus säästi pari senttiä konepellin jatkamisesta, joka sekin muotoiltiin karkeasti ekalla viikolla…
Toka viikko olikis sitten enemmän peltien kanssa pelaamista, pääpöhkö oli jälleen alkuviikon yksin, joten silloin alkoi kylkiin puhkotut ikkuna-aukot saamaan ryppypeltiä peitokseen. Kuskinpuoleinen piti yllättäen tehdä parista palasta, ei ollut tarpeeksi suurta korjauspalaa… Myös pakosarjat kokivat uudelleensyntymän Ollin osaavissa käsissä, tuskin ainakaan paljoa alkuperäisiä huonommin virtaavat niistä tuli. Pakoputki saatiin myös tuotua jo etuoven etukulmalle asti, jossa se oli vielä lähtöä edeltävänä torstaina… Taidettiin repäistä konekin käyntiin kakkosviikon aikana..? Ja tankkia paikattua, asennettua valoja odottamaan sähköjä…
Kolmosviikolla sit taas tuttu kuvio, Olli alkuviikon yksin jolloin pellit saa uutta ilmettä… Pääsin itse saapumaan vasta torstaina, ja sit tulikin duunattua sähköt etuvaloja lukuunottamatta valmiiksi. Vaihdekomennotkin saatiin hyttiin, kuten moottorin käyttökin. Ja käsijarru, muut jarruthan olikin jo olemassa. Juhannusaattona sit tehtiinkin piiitkä päivä luopuen suomalaiskansallisesta viinanjuonti-tappelujuhlasta ja saatettiin Pakulle uusi väri pintaan. Aika lähellä puolta yötä oli kun ruiskua pestiin… Ja sit kotiin että pääsee takas sunnuntaiksi, jolloin sekalaista asennusta ja KOEAJO!!! Ollin isän kommentti oli, että koko matkan kyllä kuuli (se vaimentamaton sivuputki…) että missä mentiin… Ja taas hyvillä mielin kotiin…
Neljäs viikko olikin sit hiljaisempi, pääpöhkö töihin jouduttua. Joten siis torstaina takas verstaalle, eikä sekään yllättäen ilman ongelmia. Xm päätti puhkaista vesiletkunsa, vitsikäs olo kun on mittarissa 140 ja kojelaudan näyttivenpele ilmoittaa veden vähyyden ja kehottaa välittömään pysähdykseen… No, tästähän selviää kun lisää vettä ja jättää paisuntasäiliön korkin auki… Ja kaiken Pakun rakentelun keskellä tämäkin korjattua sit tuli… Kun tuota aikaa niin runsaasti kaikkeen aina on… Käytetyn parin viimeisen päivän aikana korjattiin vielä kylkiluukut, joihin vetäistiin väri päälle perjantaina iltakymmeneltä, tehtiin etuvaloille telineet ja valoille sähköt perille asti (tässä kohtaa ainua sähkömoka mikä tuli, pitkät ja lyhyset vaihto paikkaa… Ei paha…), etuoviin ikkunat paikalleen, siirtolaput viime hetkellä noutaen, korjaten lataus (yllättäen laturin sisäinen säädin päreinä…), ja sit puoliltaöin matkaan…
…Ja matkatarinahan tuossa olikin jo Ollin kertomana… Mitäpä sitä toistamaan..? 20 päivää raadosta radalle, kivaa mutta rankkaa ollut. Tekisin uudestaan… Ehkä joskus teenkin..? Vielä kun kotona on yksi Superin runko… Hurjaa, kun Paku kiihtyy vielä satasen nopeudesta nopeammin kuin vakiosätkä paikaltaan…
Ja pieni kiittelylista on varmaan paikallaan:
-Keinäs Hantta, tuosta Pakunraadosta
-Karttusen Artsi, jotain pientä osaa
-Kärppis, kaikenlaista kivaa
-Huvilan Manu, varsinkin lauantaiaamun uudesta moottorista!
-Miki, lupaprosessi ja liuotinkuriiri
-PienemmänOllin vanhemmat, äite ruokahuollosta, isä peltivelhoilusta
-Mörkö, muutamia palikoita
-monta muuta henkisestä tuestaJa jos joku nyt unohtui, se johtuu ihan vaan omasta muistamattomuudestani, niin paljon tapahtumia niin vähässä ajassa, kaikki ei vaan mieleen jää…
Tuo Julman Sakemannin CeeDee kovasti kiinnostamaan alkoi… oliskohan siitä mahdollista ottaa ihan rehellinen piraattikopilo, hyötyä siitä voisi olla kun kyseleevät miulta näitä sähköjutskeja aina silloin ja tällöinkin…
@miki wrote:
Helppo tehdä itse (vai mitä Jasu?).
Juuei ole paha rasti vääntää noita vaikka ihan uudesta piuhasta… Näit varmaan minkälaista jälkeä saatiin tuohon Punaiseen Paholaiseen, kun tuota aikaakin oli ihan runsaasti käytössä..? Tuskin meni täyttä kymmentä tuntia noihin sähköihin, piuhamäärä jotakuinkin vastaava kuin alkuperäisessä, helppo tehdä ne muutamat lisäykset mitä kuitenkin tarvii (suora sähkö taakse ja hanskahyllylle, öljynlämpö ja kierroslukutieto, mitä kukakin keksii). Eikä enää repsottavia johtoja, liitoksetkin saa rakennettua näyttämään alkuperäisiltä sisältäen kaikki sähköä kytkevät palikat uusina…
Voishan tuosta jonkinlaista “urakkaa” kehitellä..?
Kova yritys tuotti tulosta, päästiin perille vaikka alkuun näyttikin siltä ettei perille päästäisi…
Väsynyt, mutta onnellinen olotila…
Heinola saavutettu, ilman ongelmia. Lopulta tuntui toimivan kuten pitääkin… alkumatkan “pienten” ongelmien jälkeen…
@Jalppis wrote:
Kotimatkalla pääsin kisomaan pikku-ollin kanssa liikennevaloissa. 2xpikkupaku miun 65:nen vs. ollin 61:nen. Hävisin perk. ku miulla oli kärri perässä…
Arvatkaapas alkoiko lapsettamaan useampaan kertaan tuota laitetta ajellessa..? Kovasti on woimaa tuossa Wanhuksessa… :twisted:
Kyl ainaski tämänpäiväsen perusteella oltais pienemmän Ollin kanssa liikkumassa sinnepäin… Katotaan mitä huominen tullessaan tuopi…
@keitere wrote:
No minä kun olen periaatteessa niin epäluuloinen ja paranoidi. En minä rättäriporukasta mitään epäile, mutta kun tuota kaikenmaailman spämmääjää ja ties mitä hihhulia kiikkuu netissä niin en minä kyllä puhelinnumeroitani ja virallista sähköpostiosoitetta ihan yleiseen jakeluun laita. Roskapostittajat ja kaikenmaailman hämäräheikit saattavat hyötyä sellaisesta. Siksi vaan.
Mitähän hyötyä kukaan esim. miun yhteystiedoista jollekin ollut on. Kohtuullisen avoimesti täälläkin esillä ovat, edelleen, eikä tuota spämmiä ole tullut yhtään sen enempää kuin ennen tietojen “julkaisua” täällä. Päinvastoin, jotain tämän “julkisuuden” ansiosta saanut joskus jopa myytyä, neuvojakin kysytty ihan soittamalla (joskus puhelimessa selittäminen on informatiivisempaa kuin tekstin lukeminen).
Ai niin, onhan ihmisillä aina ollut numeroita ja osoitteita puhelinluetteloissa, kotiovissaankin taitavat nimiään julkisesti pidellä… Ja salaisiin numeroihinkin soittaa voi, kysyy nimellä ja pyytää yhdistämään, numeroa ei saa mutta yhteyden kylläkin…
Mukavampaa se on katsoa jostain helposta paikasta yhteystieto sille kenelle asiaa on, kuin metsästää numeroa hankalasti. Saattaa asia jopa unohtua tietoja etsiessä…
@kontio pertti wrote:
Perhana!!
Pitääköhän lähtiä kurmoottamahan…..t: Pertsa
Ootkonää Persta tulossa..? Löysin ne “puuttuvat” takaovien lasit, paikasta jonne ne olin laittanut irroituksen jälkeen… Oli sen mustan Nelkun vieressä katoksessa, pystyssä olevan peltilevyn takana… Otan mukaan, jos vaikka niillä matka jatkuisi oikeaan osoitteeseen…
@toppok wrote:
Tuuttekos hippilehtämään Koukeroihin?
Yritys sinne päästä kovanlainen on.
@toppok wrote:Olis vdn mahtava nähä teijän hirviö tienpäällä :)
t. boboOlishan tuo mahtava koeajo laitteelle, vaatimaton 1000km… puuhakilvillä… ja kiirettäkin pitäisi että ehtisi… Mutta jospa sinne ainaski jonniinlaisen kuvaesityksen aikaan saisi, ellei laitetta..? Ihimetellään…
Kontaktiongelma vauhtipyörän antureissa..? Näin käyttäytyi oma Visa ennen kontaktien huolellista puhdistamista… Ja välillä teki sillai hauskasti, että hetken kävi hienosti, sit selkeästi sai “väärää” tietoa kampiaksilan asennosta ja rysäytti vastaan sammuttaen koneen, eikä mitenkään käyntiin eilman vauhtipyörän anturien heiluttelua…
Kaksi vai kolmenapaiset anturit? Kaksinapaisilla on jonkin verran ollut maadoitusongelmia, maadoituksen tapahtuessa anturin rungon kautta. Myös antureilta lähtevät piuhat murtuvat juurestaan varsin helposti…
Jos vika transistorissa olisi, se ilmaantuisi aikalailla kerrasta ja häipyisi odotellessa (jäähtyessä siis). Käytännössä lähes kaikki sähköviat Visassa ovat olleet juurikin antureissa ja niiden piuhoissa.
Kokeiles olisko tuonne vielä jääny osia lojumaan:
http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=1613
