Jasu

@kaukop wrote:

sytytys eri pytyillä heittää n. 4 hammasta.

Siis tekee siten että toisella pytyllä sytty aikaisella on, kun taas toisella myöhäisellä.

Mieleeni tulisi että nokka-akselin päässä oleva kärkiä käyttävä kappale on hieman vinossa, ei tarvitse olla paljoakaan, jollon tämä “vinous” aiheuttaisi tämän ongelman.

Joku Mikkelissä vaikuttavahan voisi tätä käydä ihmettelemässä, paikan päällä käynnin tuntuisi vaativan, puhelimessa tuntui hankalalta selitettävältä…

@et wrote:

Minulla on se käsitys että etupään kitka- ja massaiskunvaimentimet antavat hyvät talviajon ominaisuudet, paremmat kuin putki-iskarit; mutta se on jo mutu tuntemusta se.

Oikeilla jäljillä olet. Asiaa täälläkin käsitelty on, [url url=ttp://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=811&highlight=massaiskari:2w55e9lh]tässä[/url:2w55e9lh] keskustelussa. Jos koko ketjua läpi lukea jaksa ei, tuossa hieman jostain asiasta…

@Jasu wrote:

Sama huomio pidon vähentymisestä tuli viimeksi rungon vaihdon jälkeen tallista pois ajellessa. Aiemmin oli edessä kitkat ja massat, uudessa paketissa tuli Acadianen etuiskarit(kohtuullisen jämäkät…). Eka mutka ja kyllä kävi penkka lähellä. Kaikki muut tekijät pysyivät samoina remontin yhteydessä.

Tuota teoriaa asiasta kun on ollut esillä, voin tähän hieman sitäkin laittaa. Näillä kahdella iskunvaimennusjärjestelmällä on periaatteellinen toiminnallinen ero. Putki-iskari rajoittaa tukivarren liikettä koriin nähden välittämättä mitä maaston muodot vaatisivat, massaiskari yritää vaimentaa vain pyörän liikettä alla liikkuvaan maastoon nähden korinliikkeistä välittämättä kitkaiskarin yrittäessä hillitä korin liikettä. Massavaimentimen paino on mitoitettu optimaaliseksi Michelin X-renkaan kanssa, jolla saadaan paras mahdollinen pito. Putki-iskarilla ei päästä ikinä samaan tulkoseen edellä kuvatuista asioista johtuen.

Ajomukavuutta(siis normaalissa mielessä, ei sätkäkuskin mielestä)saadaan rakennettua helpommin putki-iskarilla, korin liikkeet ovat helpompia hallittavia kuin kitkaiskarilla. Putki-iskarin vaimentava voima on likipitäen sama liikkeen ollessa äärettömän hidasta tai sitten kohtuullisen reipasta. Tällöin tarvittava vaimennusvoima on jopa laskettavissa kun tiedetään auton korin aiheuttama heilahduksen aikavakio. Kitkaiskarilla ongelmaksi muodostuu se, että iskarin vaimentava voima(siis vääntömomentti millä iskari lähtee liikkeelle) on suurimmillaan paikallaan ollessa ja putoaa radikaalisti liikkeen alettua.

Parhaan pidon sätkään saa vähentämällä kitkaiskarin kitkan niin vähäiseksi kuin mahdollista ilman että korin liike haittaa muita tiellä liikkujia ja laite pysyy hanskassa ja käyttämällä Michelinin 125 renkaita ehjien(lommottomien) massavaimentimien kanssa.

Jousien ja vaimentimien suhteesta voisin vaikka kaivaa pari artikkelia joiden perusteella tein erään tutkielman Ammattikorkeakoulun fysiikan kurssia varten. Lisäksi aiheesta, “jousituksen kovuuden suhde iskunvaimennukseen”, kokemusta on syntynyt pitkään(15vuotta) kilpaa ajaessa radiolla rikottavilla autoilla, joissa alusta on täydellisemmin säädettävissä kuin täysikokoisissa kilpa-autoissa…

@Pimppu :) –><img src="{SMILIES_PATH}/icon_smile.gif" alt= wrote:

vein tänään kulkimeni talviunille ja mitä silmäni <!– s:shock: huomasivatkaan…

Kovin huono-onninen kuljin taitaa tämä olla, näin sille kävi jo aiemmin..:
http://www.suomen2cvkilta.fi/forum/viewtopic.php?t=946

Huomasit varmaan muutakin siellä kulkimesi talvilepopaikassa, ei ainua sätkä siellä ollut..? Ja lähiaikoina yksi paku taitaa lisää tulla…

Ja tässä pari kuvaa tehtaan kiinnikkeistä..:


On vaan kiinnikkeet menneet väärinpäin, eli vakaajatangon pitäisi olla kiinnityspultin etupuolella. Tällöin mahtuu myös vaihteiston takakiinnike mukana olemaan…

@nameone wrote:

Kannattaa varmaan selvittää mitä katsastusmies sanoo asiasta.

Sehän sanoo että “Nöyp, ei kilpiä enää laitteelle”. Sitten asiakkaan kysyessä pykälää että miksi ei saisi, niin sitten menee mielenkiintoiseksi. Aiemmin oli jyrkästi kiellettyä jousituksen ja ohjauksen osiean hitsaaminen, nykyään muutokset hitsaamalla sallitaan tietyin edellytyksin:

Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta, tieliikennelain (267/1981)108§:n nojalla, sellaisena kuin se on laeissa 989/1992 ja 429/1996:

11§:1f) muutoskatsastuksessa on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys hitsauslisäaineista ja hitsaustyöstä sekä muutettujen rakenteiden ja omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta; hitsaussaumat on esitettävä viimeistelemättöminä, ellei katsastajan kanssa ole muuta sovittu.

Ja lisää asiaa..:

Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muuttamisesta (779/1998)

*
*
*
*
*Tehdasvalmisteisina osina voidaan pitää sarjatuotannonomaisesti (ts. ei yksin kappalein tai muutaman kappaleen erissä) valmistettuja osia, joiden valmistajalla voidaan katsoa olevan kyseisen tyyppisten osien valmistamiseen riittävä asiantuntemus ja kokemus.
*

Siten tällainen mielenkiintoinen pykälä tähän:

12§ Ohjauslaitteiden muutokset

1. Olka-akseleita, raidetankoja, ohjausvarsia, ohjausvaihteen osia, ohjausakselia ja jousia sekä näihin verrattavia osia, joiden murtuminen tai muodonmuutos voi aiheuttaa ohjaushäiriön, ei saa korjata tai muuttaa hitsaamalla tai muulla niiden alkuperäistä lujuutta heikentävällä menetelmällä.

Tällaisia huomioita asiasta tällä kertaa… Jos takavarpa katkiaa, aiheuttaako se ohjaushäiriön..? Mielestäni jonkinasteisen, sillä jos toinen takajousi poistuu pelistä, toiseen suuntaan (ehjän osan puolelle) kääntyminen on edelleen normaalia, mutta toiseen suuntaan (rikkoutuneen puolelle) käännettäessä ajoneuvosta tulee kovin kiikkerä-hyvin voimakkaasti yliohjaava, saattaa kipata kulkimen jopa ympärikin…

@nameone wrote:

Tehoa tarvitaan enemmän y-haaran vuoksi ja dyaneen ei mitään kovin yksinkertaista ratkaisua ole.
Mutta ahdasta konehuoneessa tulee, että ihan kiinnostaa tarkemmin kuulla toteuttamastasi asennuksesta, esim. miten toteutit haaroituksen ja minkälaiset lämpöputket?

Y-haarassa voi soveltaa kaikkea mitä nurkista löytyy. Hitsaamalla sopivaa metalliputkea haluamiinsa muotoihin, viemäriputkea, leikkaamalla lämpöputket siten että ilma jouheasti kulkee ja sitoo liitoksen esim sopivalla rautalangalla ompelemalla liimaten sisällä olevat superlonit toisiinsa yms… Luovuutta peliin..!

Se totta on että ahdasta tulee. Varsinkin kun sinne vielä Eberin BN-4 on tunkea pitänyt, ja varapyörä tietenkin…

@nameone wrote:

@Jasu wrote:

Kyllä epäkeskopuhaltimesta ilma läpi tulee ihan kivasti vaikkei pyörikään…

Kyllä se luultavasti 1/3:lla huonontaa virtausta jos ei ole päällä…

Onko tämä taas näitä “mutu”-tietoja vai perustuuko johonkin..? Varmasti puhallin estää virtausta, mutta kuinka paljon, se onkin ihan toinen kysymys. Riippuu täysin puhaltimesta, mutta mainitsemani puhallin on rakenteeltaan hyvinkin vastaavanlainen kuin Xm:n puhallin jonka virtausvastusta jouduin käytännössä kokeilemaan. Ajoviiman aiheuttaman patopaineen tuottamassa sisääntulevassa ilmamäärässä en huomannut suurtakaan eroa, jouduin ajamaan pitkähkön pätkän ilman puhallusta (tehoaste otti ja kärähti, alkuperäinen, ei omavalmiste) ja paluumatkalle en laittanut enää puhallinta takaisin koska sen purkamaan jouduin että sain tehoasteen näkösälle. Mennessä puhaltimen siivet tiellä, palatessa ilman, ei siis havaittavaa eroa…

Tuossa vielä kuvatus omavalmisteisesta nopeudensäätimestä puhaltimelle..:

Käyttämälläni puhaltimella ei tuota jäähdytyslevyä edes tarvitsisi, se vain “jäi” siihen kun käytin samaa palikkaa 200 wattisen sähköropelin ohjaamiseen… Eikä se silloinkaan juuri lämmennyt…

Tästä Mikin kuvailemasta “ominaisuudesta” pääsimme nauttimaan Pienemmän Ollin kanssa “oudon pakun” kanssa menneenä kesänä. Aika ajoin veti bensalinjan tukkoon, matka eteni aina takakulman alla tapahtuneen puhallusoperaation jälkeen. Jokseenkin bensankatkuinen oli tämä tuhannen kilometrin repäisy…

Kyseisessä pakussa kun oli jonninaikaa seissut tankki, joka kyllä imuroitiinkin pariin otteeseen ennen asennusta. Imurointihan on varsin kätevää kun samalla kun leikkaa hapantuneen osuuden pois, siis puoli pohjaa. Ja saattoihan messingillä juottaessa jotain haituvaa irrota pellistäkin, jos vaikka jollain (sinkillä?) pinnoitettua olisi ollut..?

Eipäs tullut tuo tarina mieleen ennen samansuuntaista tarinaa..? Aika kultaa muistoja, toisaalta sillä reissulla oli kyllä sen verran tapahtumia että pienimpiä murheita ei jaksa edes muistaa…..