Forum Replies Created
-
Posts
-
@nameone wrote:
Runkokiinnityksessä jos vetokoukku on liian ylhäällä, niin aisat rasittuu.
Toi onkin hyvä kun siinä on kulma että voi käyttää korkeampaakin peräkoukkua.
Noh, sillähän ei mitään merkitystä ole voimien suuntautumisien suhteen että tuohon vetoaisaan mutkia tehty on, pelkästään kiinnityspisteiden sijainti vaikuttaa siihen.
Sitä fysiikkaa taas…..?
@matso wrote:
Huomasin että se onkin tanskan puolelta, mutta ei se mitään sekin onnistaa.
Arvelinkin että se vois kiinnostaa
10-10-2006
SÆLGES: Motor til UL fly sælges. Det drejer sig om en ombygget 2CV motor med nedgearing og propel. Motoren er nyrenoveret, gangtid 0 timer, ombygget til 2 karburatorer, rustfri udstødning og støttende ophæng foroven. Pris 4500 kr. Henvendelse: Thomas Nielsen, tlf 8689 1245Tässä lukee seuraavaa: myydään UL lentokoneen koottori , koskee udeelleenrakennetsta 2cv moottorista alavaihteistolla? (en taijjjuuuu)
ja propelleri. Moottori on täysin kunnostettu , käyttötunnit 0. muutettu 2 karburaattoriksi, uostumaton jotain ja tukikiinnitys ylhäälläEli siis, ultrakevyen lentokoneen moottori, peruskorjatusta 2cv:n moottorista alennusvaihteella potkurin kanssa. Moottori on täysin kunnostettu, käyttötunnit 0 (tämä on tärkeä tieto näissä lentävissä osissa, lähes joka palikalle on annettu huoltovälit käyttötunneissa). Muutettu kahdelle kaasuttimelle. Olisko tuo sitten jotain että moottorin kiinnityskehikko olisi rakennettu ruostumattomasta materiaalista..?
@Aakku wrote:
Mites se ohjaus???, kun etupyörät on maassa. :?:
Liittyy tällaiseen asiaan. Yksinkertaisesti ilmaistuna, sama idea kuin esim kaupan ostoskärryjen pyörissä, nekin seuraavat kivasti annettua suuntaa…
@nameone wrote:
Lakikaan ei kiellä hinausta, kun pykälää ei ole.
Joskus tuli kysyttyä että mites laki suhtautuu tällaiseen, annettiin jyrkkä kieltävä vastaus. Tiedä sitten onko pykälät muuttuneet tämän asian suhteen..?
Hinattavan yhdistelmän maksiminopeudeksi on yleisesti määrätty 60km/h, tuskin tämäkään poikkeaisi siitä.
Mielenkiintoinen tuntuisi olevan tähän vetolaitteeseen liittyvät pykälät. Jos tämä käsitellään peräkärrinä, vetoautolta vaaditaan kokonaispainon mukainen kantavuus. Entäs valot sitten? Edelleen, jos tämä peräkärryksi luetaan, “hinattavan” sätkän valojen pitäisi toimia vetoauton valojen mukaan. Tai no, aina kun hinattava laite (on se sitten mikä tahansa) peittää vetoauton valot, pitää takana olla vetoauton mukaan toimivat valot…
Mikäs tämä sitten mahtaisi olla..? Autoa hinatessa narulla, jarrujen toimiessa, hinaava auto pitää olla vähintään samanpainoinen kuin hinattava. Puomilla hinatessa tilanne muistaakseni toinen on. Dollylla hinaamiseenkin oli jotain omia määräyksiä, mutta ei tämä oikein Dollyksikaan asetu..?
Tämän luvallisuus/laillisuusasteen selvittämiseksi joku voisi ottaa yhteyttä osoitteeseen tekniikka@ake.fi ja kysyä sieltä kantaa että mitä kaikkea tällaiseen liittyy. Voipi olla kovinkin paljon halvempi ja helpompi tapa selvittää tuolta etukäteen kuin tienvarressa oho-pysäkillä…
Kyllähän tuollainen 12-kaakkinen kone jostain syystä vetää puoleensa…
Teillä kun tuo ruotsinkieli tuntuu olevan jokseenkin hyvin hallussa, olisiko mitään mahdollisuutta kysellä että missä tämä kyseinen moottori käytössä ollut on..? Näyttää mielenkiintoiselta, varsinkin tuo pakoputkiasennus. Myös puhallinkoteloon tällätty latausrele kertoo että tämä moottori olisi ollut jossain ihan muussa käytössä kuin sätkän liikuttamisessa…
Tietenkin sitä vähäistä rahanmäärää mitä hän siitä haluaisi voisi varovasti tiedustella, kuljetusta tänne pitäisi sitten miettiä uudestaan jos arjen realiteetit kohtaisivat…
Aivan posketonta menoa, kauhia kiire ainakin koko ajan kaikilla… Ja taas kerran ylistivät 2CV:n loistavia maasto- yms. ominaisuuksia…
Voisipa tähän sanoa että varsin esimerkillisen hyvät kuvat aiheesta!!!
Eiköhän noista käy asia esille, paljonkin paremmin kuin pelkällä tekstillä…
Tiedä sitten olisiko tämä ohjaukseen liittyvä tarinointi kuulunut tuonne tekniikka-osion puolelle, siirrellään sitä sitten jos sille tarvetta ilmenee…
Eipä sitä sit malttanut olla ottamatta kuvia aiheesta, siis siitä Ackermann-tarinasta..:
Yllä pari kuvaa aiheesta. Näiden viivojen pitäisi mennä samaan pisteeseen, kuten tuo katkoviiva sisemmästä pyörästä piirrettynä. Syy miksi se ei siihen men, on taas toinen tarina, liittyy ohjauskulmien muutokseen jousituksen aikana. Tässä kuvaamassani kisapelissä on sellainen systeemi rakennettuna, että jarrutettaessa keula painuu alas jolloin etupyöriin tulee hieman enemmän haritusta (jolloin toteutuu katkoviivan mukainen suuntaus pyörässä) joka taas aiheuttaa sen, että autosta tulee hieman “kiikkerämpi” eli käytännössä enemmän yliohjaavan suuntaan mennään. Suorilla, ja lujempaa ajaessa, on vakavuus parempi harituksen ollessa pienempi (käytännössä käytetään pientä aurausta, pari-kolme astetta), jolloin auto on ennemminkin aliohjaava…
Tällaisesta laitteesta siis kyse on. Auto on Associated RC12LS, mittakaavan ollessa 1:12. Sähköllä liikkuu, kahdeksan minuutin aikana saadaan törsättyä jopa 4Ah akkujännitteen ollessa nimellisesti 4,8v (käytännössä lähempänä kuutta volttia). Tästä voikin sitten laskea tehoja mitä tässä liikkuu, keskimäärin menee erän aikana 30 ampeeria sen kahdeksan minuutin aikana, tämä kerrotaan vaikka viidellä voltilla, jolloin saadaan keskimääräiseksi tehoksi 150W. Tästä taas täyttä tehoa otetaan alle kymmenesosa koko ajasta, jolloin tuon tehomäärän voi huoletta kertoa reippaalla kympillä, useammallakin… Joskus yritettiin mitata huippuvirtaa mitä moottori ottaa kiihdytyksen aikana, ei riittänyt mittarin 400 ampeerin alue tähän… Ja nämä lukemat siis hetkittäisiä, todellista tehomäärää voi vain arvailla, mutta kyllä sitä tehoa on hevosvoimiksi muutettuna useampi kappale… Niin, tämä teho kun laitetaan alle 900 grammaiseen autoon, alkaa teho-painosuhde olla kohdallaan…Radasta, ja sitä kautta välityksestä, riippuen huiput ovat jossain kahdeksankympin paikkeilla, mutta lisäämällä välitystä tämä saadaan kulkemaan helposti yli 120km/h. Tällöinkin kiihtyvyys 0-100km/h on jossain kahden-kolmen sekunnin välillä…
Ratamateriaalina käytetään neulehuopamattoa, renkaiden ollessa solukumia (jotka käsitellään pitoaineella, joka pehmentää kumia tuottaen lisää pitoa), radan ollessa pari metriä leveä. Tällaisella radalla kun sitten kilpaa ajellaan, pääsuoran jälkeisessä mutkassa (yleensä 90 asteinen, edelleen se pari metriä leveä rata) täydellä vauhdilla, toivoo että ohjauskomennot liikkuu heti kun niitä pyytää. No, ei siinä mitään ajatella ehdi tyyliin “käännämpä tuohon kun mutka tulollaan on”, laskeskeltiin joskus kilpailun ohella että mikäli ohjausservo välittäisi ohjauskomennon sadasosasekunnin hitaammin, pitäisi komento antaa neljä metriä aiemmin… Ja tuo kuvassa näkyvä servo kääntää akseliaan 90 astetta 0,03 sekunnissa, asteen osien tarkkuudella, pitäen sisällään metallirattaat ja kuulalaakeroituja akseleita…
Näitä autoja sitten kymmenkunta samalle radalle, niin siinä sit alkaakin tapahtua. Kuvissa näkyvä kori on hieman osumaa saaneen näköinen, mutta sillä on ajettu vain yksi kisa. Kovilla sekin on, mutta materiaalin ollessa polykarbonaattia (vedetty puolimillisestä levystä…) se tuntuu kestävän aika ihmeitä. Muuten auton materiaalit on sitten pääasiassa hiilikuitua ja titaania, ripustusten ollessa nylonia. Luonnollisesti kaikki pyörivä on kuulalaakeroitu, pienimpien laakereiden ollessa 3*6*3mm…
@2cvjimmi wrote:
Aina kun välillä tulee tarve vääntää kaikki nurinpäin –
Niin tuttua…
@2cvjimmi wrote:huumor,huumor…
Onneks näin, muuten saattais jopa “tosissaan” alkaa jotain kehitteleen mielessään…
Mutta silti, jatketaan ajatusleikkilinjalla kun kerran aloitettu sellainen on. Näitä monenlaisia vempaimia ovat maailmalla tehneet, jopa teollisestikin. Olikohan Voisin:in vai minkä haun takaa tuli sovellus vastaan missä oli kumpaankin päähän sätkää tällätty etuakselistot ja vaihteistot, näihin sitten voimaa syötettiin keskellä sätkää olleesta moottori-vaihteistopaketista, alennusvaihde syntyi tällä tavalla kuin itsestään… Ja tarvittavia nopeampiakinvälityksiä maantiesirtymiä ajatellen, jopa pitempiä pykäliä (nelonenhan on ylivaihde, niitä pari käyttöön ja jopas välitys piteni) kuin sätkästä vakiona löytyy… Ja sitten tietysti ne nömkijän näköiset rakennelmat, joku tehdas niitäkin näytti suoltaneen..? Samalla idealla kuin tuo äskeinen..?
@nameone wrote:
Ehkä sätkän caster edesauttaa käänteistä ohjausta…
Mietitäänpäs miten sätkän ohjaus käyttäytyy peruutettaessa, tässähän syntyisi vastaava tilanne..? Riittääkö käsivoimat oikeastaan kenelläkään kun tällää rumasti kaasua pakitettaessa (joo, ei pitäisi voimakkasti peruuttaa, saattaa vahinkoa syntyä vaihteistoon…)??? Sätkässä olevilla pyöränkulmilla “normaalisti eteenpäin” ajettaessa on voimakkasti ohjausta keskittävä vaikutus (nollapisteohjaus ja etujättö). Tämä kun laitetaan takaperin (tai siis peruutettaessa) vaikutus menee toisinpäin, eli ohjaus pyrkii voimakkaasti laitaan. Ei hyvä.
Jos taasen nameonella oli ajatuksena tällätä koko paketti samoinpäin kuin sen keulassa ollessa, tulee toinen ongelma vastaan -Ackermannin geometriajutut. Sisemmän pyörän mutkassa pitäisi kääntyä enemmän, nyt tilanne muuttuisi eli ulompi pyörä mutkassa olisi se enemmän kääntyvä jolloin ohjaavalla akselilla olisi pidonmenetystä luvassa. Suoraan menisi kivasti, mutta yritäpä kääntyä esim pehmeässä pellossa, kaivamaan esiin härveliä pääsee…
Tässä Ackermann -jutussa ideana on sellainen että mutkassa ajoneuvon ollessa pitää jokaisen pyörän akselista piirretyn kohtisuoran kohdata samassa pisteessä, muuten tulee mainitsemani pidonmenetys-joku pyörä sortaa. Tähän taas pystyy vaikuttamaan muuttamalla raidetangon nivelen etäisyyttä pyörännavasta sekä poikkeamaa nivelöintipisteestä. Tämän seikan tutkimisessa on erittäin hyviä jopa Legot, sekä radiolla rikottavat kilpa-autot. Jos lisäselvitystä tähän joku kaipailee, voin vaikka kuvien kanssa tätä lähestyä…
Tampereelle päin tämä numero osoittaa, olisiko siellä ketään joka tuota joutaisi vilkaisemaan tai jopa pelastamaan pois sulattamisen uhkalta..?
Ikävä kyllä omaan osoitteeseeni tämä ei sovi, pari päivää olen yrittäny pehmittää hallitusta aiheella, mutta hän vaan tylsästi turvautuu realiteetteihin… Tahtois kaikki joutilaat pelastaa, puuttuu vain riittävä tila (mielellään sisä- sellainen), kuljetuskalusto (liian kaukana kärry sekä vetoauto noudettavaksi joka lähtöön), valuutta (ei kahden työttömän tuloilla monia hankita), aikaa kyllä olisi… :oops:
Olihan siinä yksi riepukattoinenkin, vaikkakin sekin väärää merkkiä…
Poho-Jammaan ohjelmaa ensi kerraksi..?
Tarkoittaa sitä että menee kauppaan mistä voi ostaa muistaakseni millin paksuista kumilevyä, mielellään Viton-kumia (lämpötilakestonsa takia), leikkaa siitä vastaavan muotoisen palan kuin minkä sisältä löytää (yleensä kippurassa ja kovettunut), laittaa paikalleen ja kasaa avatun mysteerion takaisin nippuun. Riippuen avaamisen jäljistä, on joko helppo, vaikea tai mahdoton saada taas tiiviiksi…
Siitä noin puolen välin huitamilta löytyvästä prässätystä saumasta sinne sisään mennä kannattaa, varovasti taivuttelemalla prässätyn reunan auki yrittäen pitää huolen ettei tasainen osuus tästä juurikaan muotoaan muuttaisi. Oli tästä joskus muistaakseni täälläkin jonkinlaiset ohjeet, mutta ainakin Niksi-Nyytisistä tähän liittyviä ohjeita löytyi kuten myös Teemu Eerolan korjausoppaasta.
@ernest wrote:
-yhdistelmästä hyvä ja halpa PAREMPIVAIHTOEHTO et sillei!! kumpisit liekkin kenenkin mielestä?
Mikäs sitten on ettei tämä kelpaa???
@eberhardt wrote:Mulla olis täällä Oulussa Sitkkaan sopiva heinemann kärry joka on hyväkuntoinenja kunnostettu joskus 70 luvulta mustilla kilvillä ja pressukatteella. Jos kiinostaa, maksoin itse siitä noin reilu kaksi vuoota sitten 600 eruroa joten siellä jossain 500-600 välillä hinta on.
Jos kiinnostaa soita 040-5133339 Eberhardt Arto tai meilaa arto.eberhardt@mehilainen.fiHyvähän tuo on, uskaltaisinkohan väittää sen olevan jopa nykyisin myytäviä uusia parempi..? Tämä siis täyttää toisen kriteerisi, sen hyvän osuuden. Vai oliko niin että vain se halpa kelpaisi ja niistä halvoista sitten se paras… :?
@ernest wrote:
@ernest wrote:
ostetaan rättärille sopiva kärry ! !yhristelmästä hyvä ja halpa parempi vaihtoehto ? :) :roll: :o
:) haussa edelleen! :lol:
Yhdistelmää hyvä ja halpa ei taida olemassa ollakaan. Jos uuden hinnan selvittänyt olet ja hieman tuota pienemmällä hintaa saisit kunnostetun mihin sätkän pyörätkin on asentamaan menty, hakisin noista vaihtoehdoista sen kunnostetun. Jos siis kärryä haaveilemassa olisin…
Voi kyllä olla hieman hankalaa löytää manitsemillasi kriteereillä varustettua kärryä kun aiemmin osien myynti-ilmoituksessa esität varsin negatiivisen sävyistä kritiikkiä tinkijöistä…
Ja niin, vähissä on joutilaat vanhat Heinemann -kärryt, ovat aina olleet kalliita verrattuna johonkin Muuliin tms.
Kallistako? Vain meille kenellä rahaa ole ei… :wink:
Tässä toimivat ohjeet millä kuvia näkösälle saa.
Kuvat kyllä auttaa melkeinpä asiassa kuin asiassa, yksi kuvahan valehtelee enemmän kuin tuhat savolaista… :roll:
