Forum Replies Created
-
Posts
-
@miki wrote:
Kyllä tuohon projektipakuun taitaa tulla ihan tavallinen kärjellinen sytytys. Varakondensaattorina toimii sitten eväsperuna ( jolla voi kuulemma ajaa kymmeniä kilometrejä).
Kunnes peruna on ihan vihreä ja se pitää vaihtaa uuteen… Legendan suorittanut sälli elää ja voi edelleen hyvin Ke-Sun jaoksessa, tällä hetkellä JP:n virassa…
@nameone wrote:
No esim. kipinänmonistin on yksi tälläinen tälläinen laite, jossa transistoria ei käytetä vahvistimena?
Luitko tämän?
@Jasu wrote:Ja juu, transistoria käytetään sekä vahvistimena että kytkimenä, jälkimmäinen toimintamalli on näissä tarkoittamissani vahvistimissa käytössä, ja silloinkin pienellä ohjausvirralla kytketään suurempi virta.
Vaikka transistoria kytkimenä käytetäänkin, niin silti se vahvistaa kärkien pienen ohjausvirran puolan vaatimaksi suuremmaksi virraksi… Eli siis vahvistin kytkimenä…
@nameone wrote:
Toinen esimerkki on, kun japanilaisissa autoissa oli kärkiaikana kanssa paljon käytössä sellaista versiota, jossa vain käynnistäessä puolan ja kärkien yli meni 12V, muuten n. 7V.
Puola oli ilmeisti mitoitettu niin, että 12V oli jo hieman “ylijännitettä”, mutta 7V:lla virta kärkien yli oli normaalia pienempi, koska jännitekin oli pienempi.
Ideana siis kärkien kulumisen väheneminen tuossakin.Tämä ei taasen liity mihinkään aiemmin tässä keskustelussa käytyyn, eikä varsinkaan Visaan. Japsit (ja eurooppalaisetkin autotehtaat) käyttivät hyvin yleisesti (edelleen jonkunverran myös kärjettömien systeemien kanssa) kytkentää jossa käynnistysvaiheessa annetaan puolalle suoraa sähköä ja startista irroitettaessa puolalle menee virta etuvastuksen kautta.
@nameone wrote:
Enkä mäkään sanonut että transistori ei voi olla vahvistin, joten malttia vähän.
Vahvistin-termi tarkoittaa että laite vahvistaa jotain. Ei tekstistäsi selviä mikä sillä vahvistuu. Yhtään sellaista purkkia ei vastaan tullut ole, jossa kärkien kautta kulkisi sama virta kuin mikä puolalle menee.
Ja juu, transistoria käytetään sekä vahvistimena että kytkimenä, jälkimmäinen toimintamalli on näissä tarkoittamissani vahvistimissa käytössä, ja silloinkin pienellä ohjausvirralla kytketään suurempi virta.
Voitko siis ystävällisesti kertoa mitä tällainen ei-vahvistin sitten tekee, että sellaisesta jotain etua johonkin asiaan olisi? Mikä tällaisessa on se kantava idea että sellaisia olisi tehty?
Useamman kerran olet ajatusta ympäri pyörittänyt, ilman että saisi mitään selvyyttä asialle…
Ja miten tämä asia liittyy Visaan, siinäpä taas yksi lisäkysymys..?
@nameone wrote:
Tarkoitin vahvistimella laitetta, jossa kärkien läpi kulkee muutakin kuin herätevirta, eikö se käynyt harvinaisen selväksi?
Transistoria voidaan myös käyttää vahvistimena. niinkuin transistorilaitteessa on tehty. Mutta mikä siinä on tärkeä ymmärtää, on että transistori ei itsessään jännitettä nosta alkuperäisestä, vaan ero vakioon tulee kelan muutosnopeudesta. Eli sillä saavutetaan kaksi etua että käytetään “vahvistetua” ohjaussignaalia.
Relekin voi toimia tässä tapauksessa “vahvistimena”…Mitä muuta kärkien läpi voisi kulkea kuin herätevirta?
Näissä “vahvistinlaatikoissa” on ideana korvata kärjet transistorilla, jolloin vältytään kärkien kanssa touhuamiselta. Sitten on erikseen kipinänmonistimet, jotka tarjoilee kipinän ajankohdan vastaan tullessa nopean sarjan kipinöitä. Mutta tässä jälkimmäisessäkin versiossa mitä vastaani tullut on, kulkee mitättömän pieni virta kärkien läpi…
@nameone wrote:
Vahvimessa kärkien läpi kulkee sama virta kuin ilman vahvistintakin.
Tämän kyseenalaistan, miksi siellä kulkisi sama virta jos piirissä on vahvistin..?
Ja juu, voidaan minun puolesta jatkaa myös yksityisesti (ettei tule porukalla hermostuma taas…), taitaa olla pieni perehdytys elektroniikkaan paikallaan..?
@nameone wrote:
Vahvimessa kärkien läpi kulkee sama virta kuin ilman vahvistintakin. Transistorilaitteessa vain ohjausvirta.
Transistori itsessään ei vahvista signaalia, vaikka käytännössä niin tapahtuukin, sillä nopeampi katkaisu nopeuttaa kelan purkautumista ja siksi nostaa jännitettä.
Näitä “vahvistimiakin” on nimittäin liikkeellä, en kyllä tiedä kumman rakennusohje nyytisissä on ollut.Nyt herra Nimimerkin takaa taitaa puhua puutaheinää… Transistori on vahvistinkomponentti, siitä ei mihinkään pääse. Transistoria käytetään nimenomaan virtavahvistimena, kuten Nyytistenkin ohjeena olleessa tapahtuu… Transistorin kannan kautta (siis tässä tapauksessa kärkien kautta) kulkee heikko ohjausvirta, jolla ohjataan transistorin kollektori-emitteri välillä kulkevaa suurta virtaa. Nyytisen ohjeessa käytettiin tehoasteena BU208 transistoria, jonka Hfe on vähimmillään 25 (yhden datalehden mukaan), joka tarkoittaa että 100mA ohjausvirralla kollektorivirraksi saadaan 2,5A…
Mikä tällaisen purkinfunktio mahtaa olla, jos sillä ei pienennettäisi kärkien kautta kulkevaa virtaa, ja mikä silloin pidentäisi kärkien kestoikää jos kärkien kautta kulkeva virta on edelleen sama..? Eikä vahvistin ole mikään vahvistin jos se ei vahvista sen läpi kulkemaa virtaa…
Tämä on puhtaasti henkilökohtaista. Tuon väitteesi perusteella siis olen oppinut elektroniikasta asiat täysin väärin parin vuosikymmenen harrastuneisuuden aikana sekä elektroniikan opiskeluun käytetyt 8 vuotta voi myös pyyhkäistä pois..? Kokeilepas vaikka Googlella mitä kerrotaan transistorista, sekä suoraan tuolla tyypillä hakien, datalehdillä kerrotaan kyseessä olevan vahvistintransistori…
EDIT: Nimen poisto…
@nameone wrote:
“Vahvistimessa” joutuukin kärkiä säätämään.
Mutta Transistorilaitteessa, jossa kärkien läpi kulkee vain herätevirta, ei ennakkoa tarvi säätää kuin n. 35tkm välein.
Jos tarvii useammin, niin nokkakappaleen voitelu on pielessä.Mitä eroa on Transistorilaitteella ja Vahvistimella..? Kummassakin kipinää ohjaa kärjet, transistorin toimiessa vahvistimena…
Kivasti on kyllä aihe karannut Visasta kärkien korvaamiseen…..
Ollapa noinkin ruosteeton “pakunraato” mistä projektinsa aloittaa… Huonoon kuntoon oli kyllä vaihteisto osattu ajaa, ilmeisesti välittämättä jo melkoisista sivuäänistä… Ja sit se halkileikattu vaihteisto, olisikohan jotain opintomateriaalia korjaamolle..?
Onneks nuo kuvat suomeksi oli, muuten ei mitään tuolta ymmärtänyt olisi… :roll:
@nameone wrote:
@Jasu wrote:
Oman esimerkkini ei siis pitäisi olla pystynyt tuollaisiin suorituksiin mitä joskus kertonut olen, koska siinä on painavammat männät, painavampi kampiakseli ja huomattavasti pitempivälitteinen vaihteisto..?
Sinä puhuitkin nopeudesta, mäntien paino vaikuttaa vain kiihtyvyyteen.
Eli teho ja vääntö on mitä on, mutta kiihtyvyydessä ei ole isoa eroa kutoseen. Esim. kutosen koneeseen kun laittaa jotkut isot kevyemmät männät, niin saa yhtä hyvin kiihtyvän koneen kuin visa, vaikkei tehoa olisikaan ilman muita muutoksia kuin 32hp.Varmaan jäänyt mainitsematta, tai sit jossain sekin lukee, mutta paremmin tuo laite kiihtyi kuin Kutonen, noilla eväillä…
Taitaa mennä taas väittelyksi, mutta niistä käytännön kokemuksista edelleen, muutakin kuin kuultua/netistä luettua???
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Omaa Visaani en saanut kuluttamaan samaa bensamäärää kuin Kutosta…
Kutosen kone vie keskimäärin puoli litraa vähemmän bensaa…
Minkälainen otanta, itse vertaan omiin kokemuksiini, Visaa reilut 50tkm liikutelleena, Kutosta yli 400tkm…
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Kiihtyvyyteen vaikuttaa kovin moni muukin asia kuin mainitsemasi mäntien paino…
Niin se teho ja vääntö kun ei kerro kaikkea kiihtyvyydestä, vaan siihen vaikuttaa moottorin osalta lisäksi pyörivien osien massa, mikä helposti unohtuu. Visassa on vielä kampikin painavampi.
Mutta männät vaikuttaa enemmän kuin kammet ja vauhtipyörä.
Minäkin olen ajanut kutosella visanmännillä, sekä saman kuutioisilla koneilla missä männät on painaneet saman kuin kutosen koneessa ja
eron kyllä huomaa.
Niin ei tämä ole mitään sisäpiirin tietoa, kilpa-autoissa kevennellään kyllä noita kaikkia osia ihan järjestelmällisesti.Se kertoo aika paljon miten vääntökäyrä sijoittuu kartalle. Persdyno sekä kello kertovat myös karua kieltään. Oman esimerkkini ei siis pitäisi olla pystynyt tuollaisiin suorituksiin mitä joskus kertonut olen, koska siinä on painavammat männät, painavampi kampiakseli ja huomattavasti pitempivälitteinen vaihteisto..?
Mikä tekee kampiaksilasta painavamman? Perusmitat ovat samat, laakeripinnat hieman erikokoiset, Visassa yksi runkolaakeri jakopään rattaan “etupuolella”…
Ei se mitään sisäpiiritietoa ole että kilpa-autoissa kaikki mahdollinen kevennetään. Mutta niissä on aivan erilaiset käyttötarkoitukset moottoreilla, kilpa-autossa vähät välitetään alakierrosten väännöstä, panostetaan korkeisiin kierroksiin eikä ollenkaan käyttömukavuuteen. Tästä päästään tähän ikuisuuskysymykseen, teho/vääntö, joiden merkityksestä ei kannata juurikaan tehdä vertailua käyttöauton ja kilpa-auton kesken. Käyttöautossa sillä huipputeholla (jossain yli 7000RPM alueella) ei ole mitään käytännön hyötyä, kilpa-autossa ei taasen käyttömukavasta alakierrosten väännöstä ole hyötyä. Ei siis kannattane sotkea kilpa-autojen rakentelukäytäntöjä käyttöpeleihin..?
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Tämä pitää paikkaansa, tosin ainakin Sitrosen kautta tänäkin vuonna on uutta mäntä-putkisarjaa Visaan saanut…
Ja voisi olla hyvä mainita että esim. sytytysyksikkö maksaa paljon.
Varmasti maksaa, mutta se on korjattavissa. Sekä tähänkin löytyy 123-ignitionilta oma versionsa, hinnaltaan tuskin paljoa poikkeaa sätkään käyvästä..? Jos sitä ei sätkään pidetä kalliina, miksi se olisi Visaan silloin kallis?
@nameone wrote:@Jasu wrote:
Tähän tarkennusta, kiitos! Visassa on järkevämpi öljynpaineensäätö ja tehokkaampi öljypumppu, ei kärkiä. Kokemukseni perusteella käytännössä yhtä helposti kasattava kuin Kutonen…
Rakenteensa puolesta koneiden kestävyydessä ei suuria eroja ole, joten en sitä myöskään tarkoita. Vaan lähinnä vikaherkkää sytytystä ja alipaineletkuja.
Kyllä noi vielä menee, jos osaa niitä korjata, mutta on paljon harrastajia, jotka ovat hankkineet sätkän juuri siksi, että se on yksinkertainen.
Kutosen alkuperäinen sytys on kyllä vihoviimeinen, mutta harvalla sellainen on käytössäkään.Useimmin Visan sytytykseen liittyvät viat ovat olleet käyttäjäperäisiä, tai paremminkin asentajaperäisiä. Jopa surraamalla tehtyjä kampiakselin anturien liitoksia nähty on… Sitten tällaiset viat kun esiintyy, niin ensimmäisenä ollaan syyttämässä “vaikeaa Visaa”… Toki antureiden juuresta on joitakin piuhoja joskus katkeillut, jonka senkin voi ainakin osaksi vierittää käyttäjän kontolle, johtosarja jätetään tukematta moottoriin/vaihteistoon, jolloin piuha murtuu mieluiten anturin juuresta. Vesi ei myöskään ole hyvä syttyboksissa, sitä se ei kestä. Myös huonosta maadoituksesta saattaa ällilaatikko itseensä ottaa, sekä kuumuudesta johon vaikuttaa tämän ällikkälaatikon sijoitus…
Alipaineletkuja koneessa on kaksi. Yksi menee alipaineanturille, joka antaa tietoa syttyboksille sätääkseen syttyä oikeaan ennakkoon. Toinen letkuista on käytössä vain jos haluaa sen paistinpannutyyppisen ilmansuodattimen konehuonetta täyttämään. Tämä jälkimmäinen ohjaa imuilman läppää joka valitsee otetaanko kylmää ilmaa suoraan ulkoa vai kuumaa ilmaa kuskinpuoleisesta pakosarjasta. Ja niin, jos sitä syttyjärjestelmää pelonsekaisin tuntein pyrkii karttamaan, siitä on syksyltä Nyytisessä hyvä selvitys miten alkuperäisen sytkän voi korvata vaikka niillä perinteisillä kärjillä. Itsellänikin sellainen Visan kone tuolla tallissa on, mihin tällainen muutos tehty on…
Visan konetta tuskin sellainen harrastaja sätkäänsä haluaa, joka pitää sätkänsä mahdollisimman yksinkertaisena. Rakentelija ei taasen välitä vaikka muutama mahdollinen lisävikapaikka sätkäänsä tulisikin.
Sitten tuosta alkuperäisestä sytkästä, ja sen korvaamisesta jollain muulla. Näiden 123-laatikoiden määrästä tuskin mitään tarkempaa tietoa on, varmasti niitä on jo asennettu paljonkin. Mutta niistäkin on negatiivista palautetta kuulunut, pitääkö siis sellaisella varustetussa sätkässä pitää toista vastaavaa mokkulaa mukana vai perinteisiä kärkisytkän osia varalla..? Niin kauan kun mukana on ihmisen sunnittelemia palikoita, mikä tahansa osaa mennä rikki. Myös kärjistä, viime kesänäkin taas näin kärkien jousen katkenneen, ei sekään mitenkään mahdoton vikaantumispaikka ole.
Mielenkiintoiseksi tämä menee kun alkaa pohtimaan miksi Visan kohdalla pitää vierastaa alkuperäistä, siihen suunniteltua kärjetöntä systeemiä, mutta ollaan valmiita laittamaan tarvikeosana myytävä kärjetön systeemi kärkien tilalle..? Varsinkin kun itselläni ei ollut mitään vikaa Visan sytkän kanssa, eikä myöskään sen jälkeen tässä voimalaitepaketissa kun sen myin ystävälleni vuonna 1998. Edelleen sytkä toimii, mutta ilmeisesti muuten alkaa olla tämä moottori jo lopuillaan (puristuksia kovasti hukassa)… Tähän pakettiin tein kokonaan uudet johtosarjat moottorille, teipaten koko sarjan omaan nippuunsa ja kiinnittäen sarjan asiallisesti. Monta muutakin Visaa tiedän ajetun jo vuosia (kymmenen ja enemmänkin) ilman mitään ongelmia, muutamissa olen kuullut anturin johdon katkenneen anturin juuresta…
Tästä kärjet/kärjettömät voisi tehdä vaikka oman keskustelun äänestyksen kanssa, saisi suuntaa antavan tiedon käytetyistä systeemeistä..?
Onkos Nameonella omaakin kokemusta Visasta, vai pelkkää muualta luettua tarinaa..?
Omakohtaisiin (yli 50 tkm ajomäärän ajalta) kokemuksiin perustuen asetan vastaväitteitä seuraaviin esityksiin:
@nameone wrote:Visan kone vie bensaa enemmän.
Omaa Visaani en saanut kuluttamaan samaa bensamäärää kuin Kutosta…
@nameone wrote:Vaikak tehoa on hieman enemmän, on visan männät melkein puolta painavammat, mikä näkyy kiihtyvyydessä.
Paremmin Visa kiihtyi, vaikka vaihteistona oli Geesun nelilovinen… Kiihtyvyyteen vaikuttaa kovin moni muukin asia kuin mainitsemasi mäntien paino…
@nameone wrote:Visan koneeseen on vaikeampi saada varaosia.
Tämä pitää paikkaansa, tosin ainakin Sitrosen kautta tänäkin vuonna on uutta mäntä-putkisarjaa Visaan saanut…
@nameone wrote:Visan koneessa on paljon enemmän mahdollisia vikatekijöitä ja se on vaikeampi huoltaa.
Tähän tarkennusta, kiitos! Visassa on järkevämpi öljynpaineensäätö ja tehokkaampi öljypumppu, ei kärkiä. Kokemukseni perusteella käytännössä yhtä helposti kasattava kuin Kutonen…
@nameone wrote:Se on myös painavampi.
Paljonko moottorit mahtavat painaa..? Pitää varmaan viedä vaaka talliin ja tarkistaa…
@nameone wrote:Joten ei kannata suinpäin sännätä vaihtamaan.
Suinpäin ei tietenkään mitään kannata mennä tekemään, mutta harkita tätäkin vaihtoehtoa kannattaa. Lievästi piristetty Visa Geesun laatikolla oli erittäin mukava paketti ajella, kiihtyi Kutosta paremmin, huippuja en tiedä (koska 173km/h vauhdissa itsesuojeluvaisto vastaan laittoi), normiajossa ei juuri viittä litraa enempää sadalle saanut bensaa menemään. Talvella kulutus pyöri lähempänä seitsemää litraa varsinkin pätkäajossa, talvella oli myös erittäin varma käyntiinlähtijä…
Tässä ketjussa asiaa on käsitelty, niin Visan kuin Geesunkin osalta.
PS. Nameone, tämä ei ole kettuilua sinulle, vaan mielipiteeni Visasta joka kokemuksiin perustuu…
Vastaako tämä mitenkään toiveitasi..?
Puhelimeen ja sähköispostiin vastaillaan kyllä…
Mitä pienempi itse on, sitä suurempi Joulu tulee…
…sanoo vanhempi kansa tähän aikaan vuodesta…
Oikein hyvää Joulua siis, täältäkin päin..!
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Miten ihmeessä hoksasit tuota passia kokeilla?
Alkujaan tämä kortin toimivuus Rahtarialennuksiin tuli kokeiltua Oulussa vaikuttavan entisen hupimestarimme toimesta, sit aina ajoittain sitä on muistanut itsekin kokeilla… Aina on onnistunut, joskus jopa ilman isompia ihmettelyjä… 8)
@nameone wrote:
Ymmärsin mä sunkin pointin, matalampi vetokoukku on anoa joka vähentää korkeuserosta johtuvaa rasitusta.
Tuossa kuvassakin oleva näyttää siltä, että raja voi tulee vastaan, ei siinä ole saranoita.Tarkoittanet tuota Ollin postaamaa kuvaa..? Nuo tapit jotka tulee hinaussilmukoihin, mahtuvat varmasti kääntymään aivan riittävästi. Vaikka tapit olisivat suht tiukat lenkkiin, lenkin pyöreästä profiilista johtuen kallistusvaraa tulee melkoisesti, millinkin jos sitten pienempi on kuin reikä lenkissä, vetoaisan pää pystyy liikkumaan helposti puolikin metriä ja enemmänkin pystysuunnassa…
@nameone wrote:
kiinnityskohdan joustamattomuus.
Ei juma… Nythän vasta mieleni suostui uskomaan että tarkoittanet kiinteää, ilman mitään nivellyksiä olevaa vempainta..?
Ei niin, varmasti tulee vahinko. Vaikka pulttikiinnitteinen rakenne olisikin, niin jossain kohtaa on pakko olla joku paikka mikä joustaa..! Tuossa Ollin laittamassa kuvatuksessa kiinnitys tapahtuu hinauslenkkeihin, joiden läpi tulevat tapit pääsevät kääntymään antaen tarvittavan jouston. Myös pulttikiinnitteisen vastaavan näin Hollannissa, mutta siinäkin oli saranointi joka salli vetoaisan elämisen runkoon nähden…
