Akaile

Hienoa on ollut kuitenkin huomata, että kuutiotilavuudet ovat vihdoin lähteneet laskuun autojen koneissa. Samoin huippunopeudet. Alumiinin ja muiden kevytmetallien käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Kyllä turhat laitteet alkavat karsiutua kohta pois, kun kevyille autoille tulee enemmän ja enemmän kysyntää. Turhilla laitteilla en varsinaisesti tarkoita kolmikirjaimisia lyhenteitä kuten abs esp jne. vaan tapauksia, joissa autoon tungetaan vähintään kolme lcd-näyttöä elokuvien katselua varten + kaikki oheislaitteet… 2cv on 60 vuotta edellä aikaansa tietyissä teknisissä ratkaisuissa. ;)

@Musta Hattuinen Mies wrote:

Kannattaako tapella latauksen kanssa,,, jos oiketa toimivia säätimiä saa vaikkapa varaosa liikkeistä??
Tai Sitronenkin myy elegronista säätäjää 2cvcv:hen hintaan 26 Euroa?? (Malli Citroen GS)….. :?: :wink:

PS: Saattaa jopa pitkän päälle tulla halvemmaksi?? :wink:

Onhan se tietty niinkin, että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta minusta on hiukka outoa, että kun tuo säädin pelaa tiinassakin moitteetta niin mikähän noitakonsti siinä pitäisi tehdä ettei se toista sätkää vierastaisi? Eikä tuon bilteman säätäjän kanssa koettu ongelma välttämättä poistu vaikka ostaisi kalliimman säätäjän, sähkön kulku kun ei katsele paljonko sähköntarjoajalla on dollareita taskussa…:roll: Korostettakoon vielä, että noita Bilteman säätäjiä on nyt asenneltu seitsemään sätkään näillä nurkilla, ja yhdessäkään muussa kulkimessa ei moisia ongelmia ole ollut.

Sellainen tuli tuosta volttimittarin toimimattomuudesta mieleen, että josko siinä onkin se perinteinen ongelma, että riittävä maa-kontakti on kadonnut korin ja rungon/vaihteiston välistä? Kyseessä kun on alkuperäinen sähköjärjestelmä mukavassa 18 vuoden iässä.

“Varmaankin käytetyssä alkuperäispultissa on jo tiettyä metallin väsymistä; tuskin pintaruoste sentään tilannetta paljoa muuttaa. Uusi alkuperäispultti on ainoa varma ratkaisu. “

Silloin kun pulttiin kohdistuu suora veto, toimii tuollainen hapettuma eräänlaisena särönä. Siinä missä ohuin kohta tai tässä tapauksessa kuoppa, siitä se katkeaa.

Erikoisia pultteja nuo olivat siitä, että myötörajaa ei ollut juuri lainkaan. Eli en usko uusiokäytön olevan mikään este, koska pultti ei veny eikä puristu kasaan pahemmin. Rasvaa vaan runsaasti ympärille, hyvin kestää nuo pultit ;)

Siinä kuvia ja tuloksia. Selvennystä hieman vielä, että alkup. 4:sta ei ole kuvissa, koska kiskoin sen viimeisenä ihan vain verrokiksi. Se oli päältään pintaruosteessa, eli hieman huonommassa kunnossa kuin pultti nro. 3. Näköjään sellainenkin ruoste heikentää jo usealla tuhannella Newtonilla kestävyyttä… Kuten tuloksista näkyy, oli yllättävänä voittajana sinkitty pultti, joka on runsaasti saannut aiemmin kritiikkiä..Noh, en nyt lähde ketään yllyttämään vaihtamaan alkuperäisiään tarvikepulteiksi, kun ei niitä siihen tarkoitukseen ole tehty. Tuo pultti oli siis sähkösinkitty, joten en tiedä kuinka kuumasinkitty käyttäytyy. Huolestuttavaa tuonkin tarvikepultin kohdalla oli se että toisin kuin alkuperäiset, se katkeaa kierreosastaan. Laitan myöhemmin kuvat raerajoista, joten saatte analysoida koostumuksia silmämääräisesti.

Noissa tuloksissa näkyvä kestävyys sätkän painoina tarkoittaa pultin kestoa verrattuna sätkän painoon. Eli 7.7 x tarkoittaa: pultti kestäisi 7.7 kertaa sätkän oman painon katketakseen. Kuulostaa järjettömän suurelta kestävyydeltä yksittäiseltä pultilta, mutta jarrutus/kiihdytys/kolaritilanteita tutkaillessa järkeä alkaa löytymään: Ko. tilanteissa voimat moninkertaistuvat, joten rakenteiden tulee kestää reippaasti enemmän kuin pelkästään oman normaalipainonsa.

Edit: korostus