Forum Replies Created
-
Posts
-
Olet oikeassa. Tarkasti ottaen ensimmäinen polkaisu vie jarrukengät kiinni jarrurumpuihin, nopeassa uusintapolkaisussa ei poljin enää mene yhtä syvää, koska jarrukengät ovat valmiiksi kiinni jarrurummuissa. Kun on ilmaus järjestelmään tehty voidaan suorittaa jarrujen säätö.
Tätä eroa voi pienentää säätämällä jarrukengät lähelle jarrurumpuja. Tarkkaan ottaen tuo ero on aina siis olemassa.
Jarrukenkien säätö tapahtuu jarrurumpujen vastapuolella 14 mm kannalla olevista ”ruuveista”. Etujarrun säätö on siis siellä loodan ja kilven välissä, nelkussa vielä se lämmönvaihdin hankaloittaa säätöä, takajarruissa taas korroosio on tehnyt säädön yleensä aika jäykäksi. Siellä suosittelen käyttämään kuusikulmaista avainta, sillä normaali 12 kulmainen hylsy tahtoo viedä kulmat ja sitten onkin taas pohdittava konsteja kuinka jatkaa säätöä.
Säätö tapahtuu siten, että rengas ilmaan ja renkaan etupään kenkä menee lähemmäksi kääntämällä pystyssä olevaa avainta (kuvainnollinen klo 12, kiertosuunnan ilmaisemiseksi) eteenpäin ja takapään kenkä menee lähemmäksi kääntämällä pystyssä olevaa avainta taaksepäin. Kun kenkää säätää naksahduksen kokeillaan renkaasta koska se kenkä alkaa laahata rumpua. Kun laahaus ääni alkaa, pieni naksaus säätöä takaisinpäin niin laahaus loppuu. Näiden toimenpiteiden jälkeen poljin ei pitäisi painua enää niin syvään.
Lopuksi vielä käsijarrun säätö. Etupyörät ilmaan ja vedetään käsijarrua 3-4 naksahdusta ja kokeillaan kumpaakin rengasta. Kun käsijarruvaijereita on säädetty niin, että kumpikin rengas alkaa hieman laahaamaan tässä kohden vetoa, lisätään naksahdus kerrallaan vetoa ja kokeillaan etupyöriä. Aina säätämisen ajaksi palautetaan käsijarru lepotilaan koska säätöä ei voi tehdä käsijarrun päällä ollessa. Kun etupyörät alkavat laahaamaan noin yhtäaikaa ja menevät käsin rengasta pyöritettäessä myös noin ”lukkkon” yhtä aikaa on säätö tehty. Tämän jälkeen monesti tulee tunne, että jalkajarrutkin ovat hieman parantuneet, mikä on myös totta.
Käsijarrun säätövaijerit ovat mukavassa paikassa etuakseli alla siellä konehuoneen puolelta katsottuna runkopalkin ”montussa”. Siellä raidetankojen sisäpäiden alla. Sellainen yksinuppinen käsin säädettävä messinkinen nipukka, kummallekin jarrulle oma. Näillä eväillä pääsette eteenpäin.Onnistuu paikallaan. Kaasuvivun puolella on mutteri akselin päässä jonka avauksen jälkeen pääsee siihen V-tiivisteeseen käsiksi, sama toiselle puolella, lukitus auki akselin päästä ja tiivisteen vaihtoon. Älä laita liian suurta O-rengasta väkisin pikkumeisselillä sinne tilalle, joutuu vaan laittamaan kaasun palautusjouseen liikaa voimaa; jalka väsyy matka-ajossa. Sellainen sopivan nihkeä riittää. Kokeile ja opi tuntuma.
Kyllä tuo kaasuttajan väljältä akselilta vaikuttaa. Kokeileppa tyhjäkäynnillä kammeta akselia kaikkiin ilmansuuntiin vaikka kaasutangon puolelta. Jos ilmiö toistuu on vika siinä. Myöskin voi suihkuttaa vaikka voiteluspreytä tai vaikka vettä akselin juureen, jos akseli on tiivis ei vaikutusta.
Halpa tapa korjata vika kesäksi-kahdeksi on ostaa biltemasta O-rengas sarja muutamalla eurolla. Siinä on montaa eri kokoa olevaa O-rengasta
aina 10 kpl lokerossa. Yksi koko käy nihkeästi alkuperäisen muovisen ”V-renkaan” tilalle. Tuolla tavalla tiivistetyllä akselilla olen ajanut rättärillä vaihtelevasti 20-30 000km. Kun pidät rasian tallella voi korjata sen uudestaan neljä kertaa.Etenee mielenkiintoisesti tuo ongelman etsiminen ja ratkaisu yritys.
Tuo viimeinen tarkennus, että käy hyvin tyhjäkäyntiä viittaa siihen, että kaasuttimen ja imusarjan liitos ja imusarjan ja kansien väliset liitokset on/ovat tiivis/tiiviit. Myöskin yleensä imusarja vaikuttaisi olevan siis ehjä, samoin kaasuttimen akseli runkoonsa nähden vaikuttaa olevan tiivis. Nämä viat monesti ilmenee huonona ja epämääräisenä tyhjäkäyntinä.
Mikä muuttui kun vaihdoit kärjet ja konkan?
Muuttuiko mikään kun vaihdoit sen kalvon kiihdytyspumppuun? Kun kone ei käy ja katsot kaasuttimen kurkkuun näkyykö pieni bensan suihkaus kurkkuun kaasua käsin täysille käännettäessä, eli toimiiko kiihdytyspumppu? Jos kiihdytyspumppu ei toimi on tyhjäkäynnillä kaasun nopeakolla painalluksella taipumus koneen yskiminen jopa sammumisen tuntuinen reaktio.
Mitä tarkoitat röpöttämisellä? Vaihteleeko kierrokset? Yskiikö kone, paukutteleeko kaasuttimessa tai pakoputkessa kaasutettaessa?
Kuinka käy suuremmilla kierroksilla? Miten näkyy ajossa, nykiikö, onko koneella vetohaluja ylämäessä? Kuoleeko kone yhtäkkiä kun kierrokset laskevat ylämäkeä kiivettäessä?
Jos harvinaisempia vikoja lähdetään luettelemaan, olen törmännyt viallisen sytystulppaan, joka ei toimi käynnissä ja aiheuttaa outoja paukuttelija/nykimistä. Myös ikivanhat hiilitulpanjohdot ( ei siis metallilangalla oleva ) ”kuivuvat” vanhemmiten ja vastusarvo muuttuu niin paljot, ettei kipinä ole kunnollinen. Myöskin tulpan hattu, sellainen vaimentava voi vanhentua. Nuo on helppo eliminoida kokeilemalla toisia johtoja. Myöskin minulla on ollut vanha puola joka on viallinen, kerrankin oli vika sellainen, että noin 15 km ajon jälkeen alkoi kone pätkiä. Taas kun puola ”jäähtyi” muutaman tunnin sama toistui. Onko sinulla mahdollista lainata toista puolaa harrastaja kaverilta?
Myöskin olen törmännyt kerran sellaiseen tuiki harvinaiseen vikaan, että katkojan kärkien liikkuva osa oli liian tiukka akseliinsa. Kone kävi hyvin tyhjäkäyntiä, mutta tiettyjen kierrosten kohdalla tämä jäykkyys näkyi koneen kummallisena yskimisenä ja kone ei ottanut kierroksia. Sillä pystyi siis ajamaan vain matalilla lähelle tyhjäkäyntiä olevilla kierroksilla. Kärjet eivät enää ehtineet annetussa ajassa siis kiinni. Olenkin aina laittanut pikkuisen voidetta tuohon kohtaan tämän kokemuksen jälkeen.
Muuten onko maksimi kärkiväli kummallekin nokkakselin nokalle noin 0,3-0,4 mm? On tullut sellainenkin nokka-akseli vastaa, joka on tästä päästä senverran saanut kipeää, että noiden nokkien synnyttämä ero oli maksimi kärkivälissä huomattava. Tällöin ainakin ajoitus heittelee sylinteriin välillä. Harvinaista, mutta mahdollista siis.
Onko ajoitus kärkien avautumiselle varmasti oikea? Merkki on todennettavissa imusarjan alla olevan reijän kautta tapilla vauhtipyörään työntämällä. Tuolla hetkellä kärjet pitäisi olla juuri avautumassa. Sen voi todentaa lampulla kun kärkiä hieman painaa ja keventää tulee lampun hämmentyä/sammua ja päinvastoin.
Anna siis lisää vinkkejä kuinka se käyttäytyy niin jatketaan arvailuja. Osa noista tai jopa kaikki arvailuistani on varmasti sinun tapaukseesi vääriä. Mutta mukavahan näitä kommelluksia on muistella. Pelotella ei siis ole tarkoitus.Kyseinen liitos on kartio liitos, joka menee mutteria kiristettäessä helposti varsin lujaan kiinni. Ulkosvetäjän on oltava aika matala, että se mahtuu sinne vaihdelaatikon jättämään väliin.
Toinen vaihtoehto on irroittaa rattiputki matopyörästä ja toinen tukivarsi ja vetää koko akselisto pois ja tehdä ohjausremppa lattialla.Moi
Todennäköisesti siellä järjestelmässä on ilmaa. Aloita ilmaamalla ensin takajarrut ja sitten etujarrut. Muista lisätä nestettä välillä, ettei ilmaaminen ala alusta.
Jos asia tulee kuntoon ilmaamalla, on hyvin todennäköistä, että jonkun renkaan jarrusylinteri on seisoessa vuotanut nestettä jarruihin, eli kun teet jarrutus testejä vaikka hiekkapihassa, yksi pyörä ei mene lukkoon tai jarruta yhtä tehokkaasti. Sieltä siis on nestettä päässyt valumaan pois jarrusylinteristä ja mennyt ne muutama ilmakupla järjestelmään joka näkyy polkimen pehmeytenä. Harvoin on pääsylinterissä vikaa, myös muutamia harvinaisempia syitä voi olla ongelmaasi. Aloittaisin kuitenkin ilmaamisella, jos teet sen läpinäkyvällä putkella, saatat nähdä kuplista myös syyllisen jo ilmausvaiheessa.Moi
Etuakseliputken sisässä liukuu hammastanko matopyörän vaikutuksesta. Hammastangon vasemmassa päässä on hammastettu osa johon ratin jatkeena oleva ns. matopyörä koskettaa. Matopyörän kohdalla etuakseliputken alapuolella on jousitettu tukiliuku joka painaa matopyörän ja hammastangon toisiinsa tiukasti kiinni.
Hammastangon toisessa päässä ovat ne hammastangon rungon sisäpuolelta nivelöidyt kiinniketapit joiden päihin on kiinnitetty ne raidetankojen sisäpäät. Näiden nivelöityjen tappien välissä on hammastangon ympärillä ns. Hela-rengas, joka on yhdellä niitillä hammansangon pyöreässä rungossa kiinni. Tämä sormusmainen hela on tehty kovasta metallista ja sen sisä halkaisija on hammastangon rungon halkaisijan kokoinen ja ulkohalkaisija taas akseliputken sisähalkaisijan kokoinen. Tämä hela kuluu vanhemmiten edestakaisen ohjausliikkeen ja hiekkapölyn seurauksena akseliputken vaakasuoran hahlon reunojen kohdilta väljäksi. Sen huomaa kun toinen heiluttaa rattia edestakaisin ja toinen katsoo raidetankojen sisäpäitä; ne pyrkijät liikkumaan väljyyden verran ikään kuin ulos ja sisään siis kohti vaihdelaatikkoa ja taas siitä pois päin.
Jos taas matopyörän laakeri on mennyt väljäksi kyseisessä ratin heilutuksessa näkyy vaurio matopyörän (ratin) nousemisena ja laskemisena Tämä siksi, että hammastus on vino hammastangossa ja matopyörässä.
Hammastangon helaa myydään erillisenä niitin kanssa, se on vaihdettavissa.
Matopyörän laakeria ei voi vaihtaa erikseen, sen rakenteen takia vaan se on vaihdettava kokonaan uuteen.
Tässä alustava kuvaus tuosta ohjauksen alueesta.Meillä oli pakussa tänä keväänä hieman saman luonteisia ongelmia. Kytkinlevy oli myös ruostunut vauhtipyörään kiinni, mutta se aukesi parin kolmen kilometrin ykkösvaihteella ajon jälkeen. Meille on aikaisemminkin käynyt vastaavia oireita talviseisonnan jälkeen. Paku seisoo katoksessa ulkoilman lämpötiloissa ja vaihteluissa. Jonain talvena tapahtuu tuo ruostuminen ja joskus harvoin hapettuu katkojankärjet niin voimakkaasti, että tuon kaltaiset oireet ilmaantuvat keväällä. Vaihdoin kärjet ja oireet hävisivät, hapettuma näkyi valkoisena kerroksena kärkien pinnassa. Olisi ne saanut varmaan 1200 vesihiomapaperilla taas toimimaan, vaihdoin kärjet ja laitoin hapettuneet talteen. Todettakoon, pakussa ei ole kiihdytyspumppua sen korkean iän johdosta. Tämä olla siis vaan yksi arvaus oireiden aiheuttajasta.
Moi Kaljami, laitoin sinulle YV:n Teidän alueen yhteyshenkilöstä. Siitä pääset alkuun. Kevät on rättäristin aktiivisinta aikaa….
RistoMoi Kaljami
Tervetuloa joukkoon mukaan. Tänä kesänä on varmaan tapahtumiakin, joten ota osaa johonkin niistä.
Porin seudulla on monia osaajia, joten pikku niksien saaminen ja erikoistyökalujen lainaus onnistuu varmaan. Samalla tulee myös tutustuttua oman seudun aktiiveihin.
RistoMoi
Ensiapuna olen menestyksellisesti käyttänyt ko ongelmaan kumisia O-renkaita. Motonetissä tai vastaavissa tarvikekaupoissa on muutamalla eurolla myynnissä pieniä hieman erikokoisia O-renkaita omaava sarja. Siitä paketista sopii yksi O-rengas koko alkuperäisen muovisen akseli tiivisteen tilalle. Kannattaa valita sellainen nahkea koko, joka menee sopivalla voimalla kaasuttimen rungossa olevan tiivisteen tilaan, ei saa olla liian tiukka. Jos valitsee liian paksun tiivisteen (= liian tiukka) joutuu kaasun palautusjousen virittämään tarpeettoman kireälle. Sarjan lokerikossa on joka kokoa kymmenen O-rengasta, joten siitä saa viisi korjausta tehtyä. Ajat korjauksella ainakin yhden kesän harraste ajot, jopa useamman. Halpa ja hyvä keino. Paksumman akselin tekeminen tai vastaavasti kaasuttimen akselin reiän holkittaminen vaatii jo sitten enemmän ammattitaitoa ja erityiskaluja.Moi, olipa hieno ja tunnelmallinen video. Alkoi jo haaveet taas heräämään noille maailmankokous matkoille ja Suomen tapahtumiin.
Minustakin siinä oli haettu kuormitus kestävyyttä lisää kyseisellä ratkaisulla. Varmaan toimiva vaihtoehto reissulastissa olevalle kulkimelle. Kunhan tästä pöpöstä selvitään ……..
Kiitos hienosta linkistä.😎✌️Moi Jiipee
En oikein hahmota lämppärin muotoja, onko siinä pari pituus suuntaista uraa ja niille pienet kuusiokolo kärkiruuvit (tämä olisi GS:n) urien jako ei passaa 2CV jäähdytysripoihin. Jos sen lämmittimen pinta on tasainen kuten tuon GS:n öljypohjan lämmitin (tai pyöreä ja tasainen kuin kuplan)
Ehdottaisin jostain etsimään 2-3cm paksun alumiinilevyn palasen. Tein aikanaan kummallekin em. lämmittimelle ko alumiinipalasta adapterin, johon tein oikealla 2CV öljypohjan jaolla jäähdytysripojen urat ja kiinnitin lämppärin toiselle puolella. Sitten otin peltistä ilmastointimiehen reikänauhaa ja kiersin sen toisen pään moottorin etukorvakkeen kiinnitys ulokkeella ympäri ja toisen pään moottorin takimmaisena ja alimmaisena olevan lohkojen kiinnitysruuvin alle laittamaani L-malliseen korvakkeeseen. Sitten lämmitin öljypohjan vasten ja ko nauhaan pieni mutka ja mutkaan ruuvi+prikat+mutteri, jolla voi kiristää nauhan tiukalle. Näin lämmitin on tiukasti öljypohjaa vasten. Sitten 10 cm lasivillaa aisojen väliin öljypohjaa vasten ja talvisuoja paikalleen aisojen väliin ja talvi saa tulla. Talvisuoja kannattaa jatkaa edestä niin pitkälle, että sen voi taittaa etupuskurin taakse, jolloin ajoviiman ja loskan ohjaus sätkän alle ajossa varmistuu.Moi
Sama juttu meillä olisi muutama luukun kansi kanssa jouten Jyväskylän alapuolella Korpilahdessa.
Tv RistoPäivitystä, sekä kori, että kuvan pyörillä seisova kokonaisuus on mennyt harrastajille. Niiden sisällä olleet ovet, etulokarit konepellit ja takaluukut jäi nurkkiin, myös muuta Tiina osaa on jonkin verran. Joutaa eteenpäin, ne ovat kuitenkin lähinnä kunnoltaan kakkosluokkaa, jotkut parempia ja jotkut huonompia. Kysele, jos kiinnostaa jokin. yllä yhteystiedot. Risto
