miki

Vaikea sanoa eroa eri nesteiskareiden välillä, kaikki tuntuu suunnilleen samanlaisilta, mutta kestoiässä on paljonkin eroja. Pakun etuiskarit vaihdoin melkeinpä säälistä kun oli suojakuoret kun paperia. Toimivat silti hyvin. Varmaan 70-luvun tavaraa. Talvisätkästä jouduin vaihtamaan kun kuului pelkää suhinaa (ja oli varmasti oikeinpäin, tarrat olivat vielä kiinni :D ), ja iskarit eivät voineet olla montaa vuotta vanhat.
Pakussa on takana Konin kaasuiskarit, nekin 70-luvulta. Harkitsen vakaasti sellaisten asentamista eteenkin, sillä ne on yhtä aikaa pehmeät ja hyvin vaimentavat.

Laakerin irroitus pesästään vaatii melkeinpä sen erikoistyökalun, muuten saattaa mennä hermo ja vähän muutakin. Kylmäspray yhdistettynä kuumaan esineeseen ei ole suotavaa, sillä se sisältää butaania, tai muuta erittäin hyvin palavaa ainetta.

Englantilaiset (http://www.ecas2cvparts.co.uk/suspension-tyres-c-63.html) myyvät säädettäviä kaasuiskareita, niistä saattaisi olla apua. Riittäisiköhän säätövara toiseen suuntaan nestepatukoita leppoisemmiksi? Pakussa on tällä hetkellä vähän turhankin jämäkät iskarit.

Jos korjaat runkoa, paras olisi tietenkin meistää numero kiinnihitsattavaan korjauspalaan. Rungosta on vaikea löytää sellaista kohtaa joka ei joustaisi meistin alla. Kannattaa myös huomioida että katsastusmies haluaa väkisin iskeä vielä omat varmistusmerkit numeron eteen ja perään, joten paikka pitää olla sellainene että onnistuu puhkomatta peltiä.
Olen itse käyttänyt Bilteman numeromeistejä, aina on kelvannut. Sijainnilla ei liene väliä, kunhan se jostakin löytyy.

Edit: Jaahas, Olli oli nopeampi :D

Yleensä en valita katsastuksesta, yleensä on katsastustapahtuma ollut asiallinen. Samoin todetutu viat, kuten nytkin: mätää korin peräpäässä ja kitkat löysällä.
Mielestäni kuienkin inssi voisi pitää mielipiteensä ominaan, ja jos on pikku puutteita tekniilkan ymmärtämisessä, voisi vaivihkaa kysyä kolleegalta. Mutta ei. Inssi aloitti reippalla asenteella:
-“Jaa? Tää on sitten näitä itsemurhavehkeitä”.
Kun oli vihdoin saanut auton käyntiin, ja opeteltuaan ensin miten ikkuna ja ovi aukeaa jne., ja vielä hieman citroen-asennettaan valottaen sai hän repuutetun täristystestin jälkeen kulkimen ajettua melkein suoraan nosturille.
Inssi löysikin heti puutteellisen etuheilahduksen vaimennuksen syyn.
-“Sulla vuotaa toi etuiskari, ihan selvästi”.
-“Jaa niin mikä?”
-“No tosta, kato ite” sanoi inssi, ja osoitti jousipönttöä joka tietenkin on märkä kun on rapakeli.
Ponnistelin kovasti yrittäessäni selittää nelkun etuiskereita, kuulostamatta kuitenkaan koppavalta. Vaikeaa oli kun sekä itketti että nauratti.
Se että hän käytti RENGASRAUTAA puhkoessasan pehmennyttä peltiä ei v***ttanut oikeastaan kovinkaan paljoa. Oma moka. olisi pitänyt tarkistaa. Sen sijaan meinasin räjähtää kun kaveri nostaa keulaa pohjasta, ei riitä nosturin korkeus, lisää pölkkyjä väliin, ei vieläkään riitä, vieläkin on etupörät kiinni ajoliuskassa. Taas piti vähän neuvoa. Kun inssi vihdoin oli saanut keulan ylös tukivarsista nostamalla, hän pudisteli päätään kun kaikkialla tuntuu olevan löysää. En enää viitsinyt kertoa hammastangon ja olkatappien rakenteesta. Olin juuri pyytämässä katsastuksen keskeyttämistä, kun nuorempi kolleega joka ilmeisesti tuntee sätkät puuttui pellin.
Loppujen lopuksi nuorempi tarkisti etuakseliston joka oli OK.
Katsastuksen päätteeksi kaveri vielä tempaisi konepellin kiinni vinoon niin, että tuulisalpa iski suojaverkon lyttyyn ja kiinni flektiin.
Välistä jäi ainakin ajovalojen tsekkaus ja koko taka-akseliston syynääminen, mutta pakokaasupäästöistä oli kuitenkin veloitettu, vaikkei niitä -74:ssa tarvitse mitata eikä mitattukaan. Tällainen päivä. Illalla saa taas rälläkkä ja mig kyytiä.

Biltemassa on myynnissä H4:sia RJ6 -kannalla. Käytin niitä AX:ssä, eikä katsastusmiehellä ollut huomauttamista. Kiellettyjähän ne bilteman polttimot ovat, mutta antavat aivan tarkan valokuvion, luultavasti tarkemman kun hehkupolttimot.
Saattaa nykyisin saada jopa hyväksyttyjä malleja.