Forum Replies Created
-
Posts
-
Olis ainakin etupönttö ja ehkä takakontin pohja. Käytettyjä jarruosia voisi myös löytyä.
Ja nämä Tuusulassa alle 10km Järvenpäästä.Ei tarvitse kulmapalaa irrottaa. Käännä sarana listaa ylöspäin niin pajon kun kääntyy. Nosta luukku pystyyn ja työnnä sivultapäin saranalistaan.
Mulla on ainakin yksi laatikko osina, joten eiköhön siitä löydy. Tarkistan huomenna ja ilmoittelen tarkemmin.
Ei tarvitse koneen irrotuksen takia vaihdelaatikkoa takakumityynystä irrottaa. Jos on rumpujarrut, niin käsijarruvaijerit kannattaa löysätä.
Kiitos Mika videosta, kierroksilla patsas putoaa huomattavasti kuten olen väittänytkin. Nelkuissa ja kutosissa oleva huohotin on suunniteltu päästörajoituksia silmälläpitäen, tuo alipaine vähän kuin sivutuote ongelman ratkaisussa.
Tuo Franzosen uusi huohotin on rakenteeltaan aivan erilainen kuin nämä originaalit, sen sisällä ei ole
ikääntyviä kumeja. Iski mieleen että vastaavan voisi itse rakentaa vanhan huohottimen sisään. Noita reed-venttiileitähän käytetään moniaassa kohteessa aina menopelejä myöten. Täytyypä panna asia tutkimuksen alle
ja paisuttaa harrastusta taas…Kyllä tuo 2cv:n koneen huohotinsysteemi on suunniteltu nimenomaan alipaineen saamiseksi kampikammioon. Aina on sätkän koneissa kampikammion tuuletushöyryt kierrätetty takaisin imuilman joukkoon, joten siinä mielessä ei nelkun ja kutosen kohdalla ole tullut mitään muutosta. Enkä usko, että sillä olisi myöskään suurempaa merkitystä päästöjen vähentämiseksi.
Alipaine kampikammioon tarvitaan siksi, että tuossa 2-sylinterisessä boxerissa kampikammion tilavuus ei ole vakio vaan vaihtelee sylinteritilavuuden verran koneen käydessä. Tätä kampikammion tilavuuden vaihtelua ei ole 4-sylinterisissä boxer- tai rivimoottoreissa eikä 2-sylinterisessä rivimoottorissa. Niissä ei myöskään ole tarvetta kampikammion alipaineelle, joten kampikammion tuuletuskin on erilailla toteutettu.Olisko mahdollista sellanen juttu, että kun tuossa sivussa on kohta “foorumilla nyt”, niin linkki ohjaisi siihen mikä on nyt eikä koko ketjun alkuun. Siis ei nyt ihan siihen viimeiseen viestiin vaan sille sivulle, jolla se viimeinen viesti on.
Voin osaltani vahvistaa Sepon tiedot. Noihin aikoihin sen aikainen työkaverini osti uuden Dyanen, johon n. vuoden ja n. 15000km jälkeen ilmestyivät ensimmäiset ruosteet. Myyjä vaan kohautteli olkapäitään, että tuollaisia ne vaan ovat. Jostain tuli kaverille mieleen tarkistaa koska kuljin on tullut maahan. Selvisi, että oli tullut jo n. kaksi vuotta sitten. Takaisin myyjän juttusille. “Myitte sitten kaksi vuotta vanhan auton uutena”. Tämä juttu päättyi kuitenkin hyvin ja kaveri sai uuden Dyanen tilalle.
Näin minä tämän muistan. Kari vois ehkä muistaa tai tietää vielä jotain, mitä tässä nyt ei tullut vielä kirjoteltua.Onkohan Michen Sätkässä jo tämä lisävaruste? Siinähän on jo lähes kaikki mitä vaan on ollut saatavilla.
Vähän on heikoille jäänyt kokemus levyjarruista kun ei niitä juurikaan ole tarvinnut korjailla. Meillä uusin Sätkä on vasta 26 vuotta vanha ja jarrusatulat on vielä tehtaan jäljiltä ja toimivat. Ei voi moittia huonoiksi.
Levyjarrustuloissa on männät alumiiseosta ja pinnat eloksoitu. Eloksointi suojaa hapettumilta, mutta eloksoitu pinta on tosi ohut eikä sitä pitäisi millään hiovilla aineilla tai välineillä käsitellä, koska silloin eloksointi menee puhki ja altistus hapettumille lisääntyy. Jos männistä on mennyt eloksoitu pinta puhki tai muuten hapettuneet, niin kannattaa ne uusia, niin ei yhtenään tarvitse taistella jumittuvien jarrujen kanssa.Venttiilivarren tiivisteet voisi vielä vaihtaa ennenkuin alkaa konetta purkamaan. Voi olla, ettei siinä muuta vikaa olekkaan.
Sivutuspalkki taas myös alareunassa, oli säätö ylikirjoittunut teemä päivityksessä. Sen saaminen kirjoituskentän yläpuolelle onkin isompi homma.
Sivutuspalkki näyttää taas kadonneen alareunasta.
Muistaakseni olen nähnyt joissain takakengissä, että pinnat on saman kokoiset, mutta liimattu eri kohdille. Silloin etupuolelle tulee se kenkä, jossa pinta on ylempänä.
Jos hammaspyörä on tullut ulospäin, niin silloin tuo hammaspyörän ja laakerin välissä oleva levy pääsee pyörimään. Normaalisti se on tiukasti kiinni hammaspyörän ja kampiakselissa olevan olakkeen välissä. Todennäköisesti kuitenkin laakeri on kulunut jos välystä on liikaa.
Nyt kun Hanski mainitsi tuon keskipakosuodattimen, jota Sätkästä on turha etsiä. Joissain pienemmissä Fiateissa niitä ainakin on ollut. Ja miten tämä sitten Sätkään liittyy? No, kuten tunnettua ,niin nelkun koneissa ei ollut öljynsuodatinta. Näissä koneissa kampiakseli toimi kuten keskipakoissuodatin. Keskipakoisvoiman ansiosta öljyyn joutuneet metallihiukkaset tiivistyivät kampiakselin öljykanavien seinämille ja pikkuhiljaa öljykanavat tukkeutuivat tuhoisin seurauksin. Nelkun koneen kestohan oli keskimäärin n. 100 000km. Yleensä vielä alle tuon.