Forum Replies Created
-
Posts
-
Leima tuli ilman huomautusta.
Tuota on hieman hankalaa uskoa. Eikö edes huomautusta “hieman erilaisesta” 2CV -pohjaisesta kulkimesta..?
Tuossa on kyllä jotain vahvasti puoleensavetävää, kaikesta huolimatta. Ja nyt pitää olla varovasti, ettei huomaa vahingossa siirtyneensä omistajaksi…
Mitenkähän tuossa toimisi “2CV5” vaihteisto, eli Nelkun/Kutosen perävälitys AMI8:n sisuksilla? Välitykset sattuisi kivasti Nelkun ja Kutosen väliin..?
Tuon kanssa taitaa mieluusti lähtösuuntaa katsoa tuuliviirin perusteella..?
Muistankohan ihan väärin, vai oliko tuo tehty jo 80-luvulla, asuntovaunuverstaassa? Takaosan koppihan tuosta siirtyi Repan Nutikkaan, joka sekin tuottaa nykyään iloa käyttäjälleen, pitkään pysyivät kaukana toisistaan mutta nyt on jo hieman lähempänä olleet sen pari vuotta, siis Nutikka ja MatkailuPaku…
Nostetaas vanhaa ketjua…
Tälle kesää ei montaa bongausta ole osunut kohdalle, vaikka satunnaisesti on siellä-täällä pyörittykin…
Ensimmäinen “vieras” osui silmille pari viikkoa sitten, kun Polvijärvellä vietetyn viikon jälkeen lauantaina kotiinpäin ajeltiin, Varkaudessa kun odoteltiin pääsyä Mekaanisen Musiikin “Museolta” takaisin isolle tielle, risteyksessä meni harmaa Charleston kohti Varkautta… Oltiin, yllättäen, “Sinivalaalla” eli vaaleansinisellä C-kasilla liikkeellä, meidän takana valoissa oli metalliharmaa DS…
Kesän toinen oli sitten tänään, Muuramen kohdilla trailerin kyydillä pikkuikkunainen pitkäkattoinen sininen Sätkä. Kuka ja mihin lie menossa..? Hetkeä aiemmin vilahti Järvisen Tapsan Dolly keljon Marketeilla…
Tuossa tähän mennessä havaitut, muutaman tutun lisäksi. Vähissä tuntuu kyllä liikkuvat olevan, tai sitten vaan liikun vääriin aikoihin väärissä paikoissa…
Meitähän oli lopulta aika monta siellä museolla. Kivaa oli, ainakin itselläni sekä mukana olleella nelivuotiaalla mekaanikonalulla, lähes viimeisenä poistuneena myös museon taholta tuli kiitokset. Äkkiä meni se parituntinen mitä höpöteltiin, kummallista…
Paikalle saapui muutama Peugeot, jokunen Renault, Citroenin ollessa eniten edustettuna paikalla, mallimäärissä (pari BX:ää ja yksi DS, AX ja Jumper) kyllä 2CV -pohjaiset (pari Dyanea ja useampi 2CV) veti ylivoimaisen voiton. Kuvat jäi omalta kohdalta ottamatta, jutunjuurta kun oli koko ajan esillä…
Kiva oli nähdä aivan uusia tuttavuuksia, toisenmerkkisten seasta, hyvin tuntui toimivan yhteisolo merkistä tai mallista riippumatta. Tämän yhden kokemuksen perusteella, helposti voisi harkita vastaavaa kokoontumista toisenkin kerran, miten mahtoi muualla olla, niistä kuulemme ehkä lisää..?
Tulppaa se lähtö. Tai kytke sytkän alipaineanturi siihen, kuten Visassa alkujaan on. Jos jätät tulppaamatta, voi olla hankaluuksia saada tyhmäkäyntiasetukset kuriin, tuota kautta jos imee ilmaa niin laihentaa seosta…
Toisenlaista touhua tänään. Koira lopetti viikonlopulla syömisen, tälle päivälle saatiin lääkärille aika. Eilen illalla löytyi kaulan alueelta isoja pahkuroita, joita ei vielä muutamaa päivää aiemmin havaittu. Omin jaloin meni eläinlääkäriin, elottomana kantamalla pois…
Ja kuoppaa kaivamaan kotona. Tässä muutakin lapiohommaa tullut tehtyä, kasvihuoneen paikka kaivettua yms muuta pientä, tuntui vaan kovin paljon raskaammalta tämä kaivaminen…
Näköjään sitä kummasti kiintyy karvakasaan, kun sitä ulkoiluttaa ja rapsuttelee melkein 15 vuotta..? Ei montaa kertaa tarvittu eläinlääkärin apua tämän kanssa, alle kymmenen käyntiä koko ikänä, lääkärin kirjoittamassa lapussa mainitaan koiran olleen ikäisekseen hyväkuntoinen, imusolmukesyöpään lukuunottamatta. Jotenkin tyhjä olo…
Vallan siisti sisältä, pitempi perävälitys mutta “täyspitkä” kytkinakselin uritus eli siitä ei tunnistusta voinut tehdä. Pitää vielä laskea hammaspyörien hammaslukemat, vähänniinkö akateemisessa mielessä. Vai Acateemisessa, kun Acadianesta on aski peräisin..?
Muistelisin tämän tarinan kertoneen jotain jakeluajotyyppisestä historiasta, ja siltä kyllä näyttäisi kun jälkien perusteella on aika runsaasti ollut kakkos-kolmos -vaihteiden kytkentää, pakki-ykköslinjaa vähemmän, nelosta ilmeisen vähän..?
Mulla jäi jääradalla Acasta kolmonen päälle ja mietin korjaanko vain sen vai vaihdanko koko laatikon. Vähän harmittanut hyötykuljettimessa tuo pitkä nelosvaihteen välitys. Päätin vaihtaa kutosen laatikon siihen. Pitkän linjan Dyane-harrastajan IW:n kanssa sopimamme diilin johdosta nyt on Acassa kutosen loota. Eipä tarvi enää normaaleissa ylämäissä vaihdella aina kolmoselle.
Ja sitten itse asiaan. Kyllä tuosta Jasunkin kuvasta näkyy Acan kytkinakselilla ura, joka on heti boorien edessä olevassa pinnassa ennen silmälaakerin lieriöpintaa.
Ainakin siinä akselissa joka nyt Acassani on oli aivan sileä lieriöpinta boorien ja silmälaakerille tulevan pinnan välissä.
Tuolla on kuvat erilaisista kytkinakseleista. Johonkin keskusteluun joskus laittelin kuvat akseleista myös, mutta en osannut hakutoiminnolla niitä löytää…Uutta minulle tämän nyt työn alla olevan vaihteiston kanssa oli se että “täyspitkää” kytkinlevyn uritusta oli myös Acassa, ja tämän nyt osina olevan askin välitykset on tasan samat mitä AMI8:ssa. Käsittääkseni Acassa on ollut myös semmoista missä on 1-2-3 vähän tiheämmät ja 4 sitten reipas hyppäys pitemmäksi? Siinäkin Acassa mikä mulla oli vuosia projektina, oli semmoinen aski (ainakin muistikuvien mukaan), harmi kun se ilmeisesti päätyi romuihin vikaantumisen takia ja silloinen tallitilakin piti äkkiä tyhjentää, aski kun meni eri osoitteeseen ja kovaan ajoon tuolloin…
Jospa sitä lähtisi ajelemaan viimeisen hiekkatiepätkän uudelleen, silmät ojanpohjalla, kuskinpuolen etupyörästä päätti pölykapseli lähteä matkalle. Viimeisellä pysähdyspaikalla oli kaikki vielä paikallaan, veikkaan lähtöpaikaksi sitä reipasta kolosta tiessä missä tuntui että kaikki ei-ihan-irtonainen löytyy varmasti jostain irtaallaan…
Muuten meni vappuajelureissu kuten pitää, meteliä mokoman sisällä on enemmän kuin tarpeeksi, pienimmällä oli Peltorit päässä liki koko reissun. Ehkä itsekin, ja isompi kyytiläinenkin olisi semmoisista ollut iloinen…
Muutenhan tuo kapseli ei isommin jaksaisi harmittaa, vaan kun on D-Superista pelastetut “half -moon” tyyppiset…
Edittiä: PIti vielä lähteä ajelemaan, kyseinen hiekkapätkä oletettuun kuoppapaikkaan asti ainakin. Vastasuuntaan mennessä ei osunu silmään, palatessa löytyi heti. Samalla hetkellä kun muistijälki kertoi että ollaan oikealla suunnalla, pilkisti rosterikapseli melkein keskeltä talon liittymää. Eikä kukaan, edes itse, tullut ajettua sen yli eli ehjänä löytyi… Seuraavaksi taidankin kirjoittaa puhelinnumeron kapseleiden taakse…
Neste on dot4 ja edessä
levyt eli vaihdettu moot etloota. Joskus aikanaan
etujarrut jumitti. En enää muista miten korjattiinHmmmmmm. Kuulostaa ensialkuun sille että jossain on oikaistu. Tiedän että jarruosia on ennenkin sekoiteltu, monasti onnistuneesti ja ongelmittakin. Levyjarruja DOT-nesteelle, DOT-osia LHM:lle yms jännää. Pitää vaan olla hajulla mitä tekee, eikä taida nykypäivänä oikein uskaltaa kirjoittaa miten sekoituksia voi tehdä, kun tulkinnanvaraa aina on, eikä uustuotanto-osien kumilaaduistakaan enää ole varmuutta…
Mutta, lähtökohtaisesti levyjarrut on AINA LHM-nesteellä, ja rumpujarrut samaten AINA DOT-nesteellä. Omatoimiset askartelut sitten toinen tarina, on mulla edelleen puna-valkeassa Tiinassa DOT-alkuperää omaavat takajarrusylinterit LHM-käytössä, näitä liottelin ensin tovin LHM:ssä ja kun eivät osoittaneet oirehtimista niin kasasin. Joskus vuonna 1996, samat sylinterit edelleen paikallaan, DOT-aikaan meni vuosittain sylinteristä tai parista gummit vaihtoon… On siinä tosin etujarrut GSA:sta, kuten vaihteistokin, pääsylinteri kaksipiirinen…
Kaksipiiristä pääsylinteriä oli kyllä DOT-nesteillekin, harvinainen mutta mahdollinen. Tällä saa jarrutasapainon oikeammin kohdilleen, yksipiirisen pääsylinterillä saa helposti takapainoiset jarrut aikaan. Itse tosi tykkäsin “melkein” takapainoisista jarruista, tasapaino korjaantui kun eteen tuli isommat levyt/satulat. Niin, ja on tuossa nyt ajossa olevassakin joutunut kasatessa jarrutasapainoa pohtimaan, mutta hyväksi asettui kun on GSA:n levyt/satulat edessä ja Sätkän levyt/satulat takana, kaksipiirisylinterin ohjaamana…
Se että on sopivasti sekaisin eri nesteiden osia, voi tehdä ongelman, joka sitten tulee esiin seisotuksen jälkeen. Varmin tapa varmistaa toiminta jatkossakin, olisi laittaa uudet sylinterit taakse, uudet tiivisteet eteen, ja oikeanlainen pääsylinteri oletuksella että siellä on nyt yksipiirinen DOT pääsylinteri. Osaltaan tämä suositus siksi, että kysymyksen asettelusta ja myöhemmistä tarkennuksista päätellen, ei ole tietoa mitä kaikkea jarruille on aiemmin tehty…
Menee se vappu ilman Sätkääkin, on vaan erilaista…
Joo, vuoto voi tehdä hyvin äkäisen jarrusta, kunnes on kengät kyllästetty jarrunesteellä. LHM:n kanssa tulee vain pito-ongelmia, öljy voitelee DOT nestettä paremmin pieninäkin määrinä…
Jos en väärin tulkinnut, kysytyssä yksilössä on levyt edessä, mutta siitä ei tietoa ole miten muutos on tehty, eli vaihdettu myös neste eri tyyppiseksi, vai “sovellettu” jotenkin? Sekoituksen kanssa voi tulla jänniä oireita, saattaa toimia hyvin pitkäänkin “väärillä” nesteillä, kunnes joko vuotaa tai jumittaa. Korostuu ajamattomuuden kanssa, voi käyttöönoton jälkeen hetken toimia loistavasti kunnes ongelmat tulee esille…
Alapäitä en ymmärtänyt kokeilla täytyy tehä.Tää vaiva on tullut talven
seisonnassa ulkona mutta katon alla.Mulla on iso laakeri joka käy
akselitappiin ja siinä on “viisari” jolla oon keskittäny kengät.
Mystinen vika joka on tullut siis talviseisonnassa.
Kiitti vian etsinnästä.Onhan siinä työkalussa mahdollisuus huomioida jarrurummun koko? Jos on sorvattu, niin tuskin kenkien kaarevuus sopii kuten pitäisi..?
Se että vika on tullut talvisäilytyksen aikana, viittaa parhaiten jumittuneeseen jarruun, alapäät todennäköisin vaihtoehto. Lisäksi kun takajarrut ei paljoa normikäytössä osallistu vauhdinvaimennukseen, se vaan lisää jumituksen todennäköisyyttä…
Omassa ekassa Dyanessa, jolla tuli puolisen miljoonaa tähän mennessä kaahailtua, ei takajarrujen kanssa ollut alkuvaiheen DOT-jarrumurheiluiden jälkeen minkäänlaista jumittelua, noin viidentoista aktiivivuoden aikana LHM:ään siirtymisen jälkeen, aina suht tasaisia tuloksia. Yksi osa “oikotiestä onneen” oli varmasti kauaksi säädetyt kengät. Näin kengillä oli varmistettu hieman enemmän liikettä, mitä lähelle säädettyjen kanssa, osa “oikotietä” saattoi olla myös isot jarrusylinterit, isoin osa LHM-neste ja joku osuus myös toistuvilla reippaammilla jarrujen käytölläkin. Yhdessä vaiheessa oli kolmisen vuotta odottamassa inspiraatiota, silloinkaan ei takajarruille mitään tarvinnut tehdä vaan tasaisin lukemin jälleen liikenteeseen. Seuraavan kerran kun leimalle valmistelee, meinaan kyllä kurkistaa jarruttimiin, taitaa nyt olla viitisen vuotta ettei polkimeen ole koskettukaan…
Tästä Mieleen tulikin, että en oikein koskaan ole halunnut tulla toimeen rumpujarrujen kanssa. Viimeisen hankinnan kanssa eniten painia oli jarrujen kanssa, jokaisen viiden rummun. Saivat sisälleen uudet kengät, sylinterit, letkut, putket ja pääsylinterin, silti oli tekemistä saada edes auttavat jarrut tehtyä. Leimalla eniten jännitti tosiaan jarrujen tilanne, yksipiiriset kymppituumaiset rumpujarrut, kokonaispainoltaan yli paritonnisessa keksinnössä. Jarrupenkkiä lähestyttäessä suikkalakki höpisi jotain että “taitaa tuo meidän dynokin olla puoli vuosisataa tämän jarruja uudempi keksintö”, hienoa huojuntaa viisareissa, mutta kyllä sieltä silti kelvolliset tulokset saatiin. Kardaanikäsijarru sitten ottaakin siihen malliin kiinni että helposti on päät tuulilaseissa, turvavyötkin kun on olleet vielä keksimättä tuon valmistuksen aikaan…
Entäs kenkien alapäät, liikkuuko herkästi? Niin, ja alapäiden epäkeskojen säätö, niiden oikeellisuutta voi tarkastella kuinka isolle osuudelle kenkää jää jälkiä rummusta… On toki oikeita säätötyökalujakin sitä varten, jotkut on leikanneet “säätörummusta” palan pois että näkee mitä tapahtuu ja pääsee säätämään…
Jos alapäästä kenkä on säädetty “liian tiukaksi” eli ottaa heti alareunasta kiinni, niin sylinterin tarjoama voima osaa mennä vain kengän käyristämiseen. Siihen voi olla syynä myös esim uusien kenkien liian tiukka kaarevuus, joka sekin voin taas johtua rumpujen sorvaamisesta jne..
Siis, jos osat liikkuu herkästi, ja sylinterikin, niin alapäiden säätöön osoittelisin heikon tehon syyllistä…
Tänään oli vuorossa taas vaihteistoöljyntuoksuinen päivä..:
Vallan siisti sisältä, pitempi perävälitys mutta “täyspitkä” kytkinakselin uritus eli siitä ei tunnistusta voinut tehdä. Pitää vielä laskea hammaspyörien hammaslukemat, vähänniinkö akateemisessa mielessä. Vai Acateemisessa, kun Acadianesta on aski peräisin..?
Muistelisin tämän tarinan kertoneen jotain jakeluajotyyppisestä historiasta, ja siltä kyllä näyttäisi kun jälkien perusteella on aika runsaasti ollut kakkos-kolmos -vaihteiden kytkentää, pakki-ykköslinjaa vähemmän, nelosta ilmeisen vähän..?
Eli tuo rajaa vuosihaarukkaa, samaten se että sain viestin missä rajattiin 94-97 väliselle ajalle. Todennäköisesti Missikisat PenanST:n yhteydessä, Lievestuoreella taisi olla tuolloin tuo tapahtuma, sama paikka missä Kuppis niin monesti oli pidetty…
Tuohon Missikisaan voisi katolle nostettu kaiutin liittyä myös, tunnusmusiikkia ilmoille sen kautta päästettiin. Alkaa palaset loksahdella noiden perusteella…
Oli tuo LGA-Tinsku vallan siistissä kuosissa tuolloin, PenanST:ssä edellisenä vuonna nitkahti runko, ja sitä korjatessa yläosio värjäytyi kopasta valkoiseksi. Iaisipa tuolloin tulla toisinaan jopa pestyäkin, vaikka ns. käyttöautoa sujuvasti esittikin, kaikki ajot pelkästään tuolla…
