Akaile

Siinähän se esboon väli hujahti taas, joten nyt on 300km enemmän tuntumaa: huomaa että sisäänajo on vielä päällä koska koneesta tulee koko ajan vetreämpi ja herkkäliikkeisempi kaasuun nähden. Pieni nokka-akselin seudun kilinäkin on jo hävinnyt eli ilmeisesti hiotut nostajat ovat löytäneet uomansa. Mäet menee jotakuinkin samaa luokkaa kuin edellisen koneen raskaimmalla vauhtipyörällä, mutta motariajo on selkeästi liukkaampaa. Bensankulutuksessa en ole vielä havainnut eroa.

Eilen lensi ensimmäinen kytkinversio pihalle, kun kyllästyin välikaasulla ajamaan :D Ts. ei se irrottanut enää loppupeleissä ollenkaan… Mutta tähän sainkin sitten tehtyä sellaisen jokkis korjauksen että huuh huh. Purin vanhan painelaakerin pienempiin osiin ja hitsasin n. viidellä heppauksella tämän puretun painelaakerin toiseen painelaakeriin kiinni! Näin ollen jatkosta tuli 15mm! (prikat koneen ja lodjun välissä 5mm= 15-5=10mm varsinaista jatkosta) Tämän pitkän jatkoksen ansiosta sain paikoilleen jälleen tähtimallin paineasetelman ja nyt on tuntuma ja toiminta parempi kuin ennen koneenvaihtourakan aloitusta. Johtunee siitä, että valeon kytkinpaketissa tuleva uusin painelaakerihirvitys on aivan hanurista: Paineasetelmaan osuva laakeripinta on niin kapea, että se syö paineasetelmaan pikkuhiljaa reiän. Tämä myöskin ravisteli ajoittain lähdössä. Nyt kun siellä on se vanhemman mallin leveä painelaakeri, ei ravistelua ole ollut lainkaan.

Sytytystä myöskin haeskelin ees taas, mutta paras on ollut kolme hammasta ennen yläkuolokohtaa (jonka merkkasin vauhtipyörään konetta kasatessa)

Kuumana käyntiin lähtemättömyyden ja “booauksen” syy ei sittenkään tainut olla sytytyksessä vaan kaasarissa: Katselin tänään ilman ilmanputsarin töttöröä kaasuun vastaavuutta ja huomasin, että tämähän räkii ykköskurkusta aivan kuten kutosen kaasarini viallisella neulaventtiilillä. Enpä löytänyt tuohon kaasariin sopivaa neulaventtiiliä, joten tyydyin ottamaan varakaasaristani koko kannen. Tämän seurauksena kaasarissa ei ole nyt lainkaan ryypyn takaisinpotkaisujärjestelmää…

Summa summarum: Ajotuntuma on vihdoinkin yhtä inhimillisellä tasolla mitä se oli ennen projektin aloitusta. Vääntöäkin alkaa olemaan riittävästi.

Huomenna nokka kohti Esboota, saas nährä kui käy…

Heitin tuossa testilenkin tampereelle, muuten menee ihan hienosti, mutta kytkin ja sytytys vi¤%##lee eli ei kovin suuria ongelmia? :D :D ;) Kyllä se tästä…

Saundit on edelleen aivan kamalat, mutta muutama testikilometri tuli huitaistua: Seokset vielä aivan hukassa, kuten varmaankin sytytyksen ajoituskin, koska alavääntö on käytännössä olematon. Mutta kun urkua raottaa niin johan lähtee. Suurin ero kutoseen verrattuna tuntuisi olevan kierroksiin vastaavuus, kyllähän kutonen kevyellä vauhtipyörällä tietysti kirmaisee nätisti kierroksia, mutta tapahtumapuoli on vaatimattomampi kuin tässä paketissa. Vielä olisi yhtä ja toista tehtävä, mutta aikapuoli rupeaa olemaan kortilla… (kuten aina kaikessa kivassa :( :( )

Aina jotain! Nyt on käyrä vihdoinkin valmis. Mutta negatiivisena vastapallona tulikin sitten aivan karmeet äänet. Jotain pitää keksiä. (huom. pakoputkisto ei ole muutoinkaan alkuperäinen, ennen yhteensä kolme pönttöä ja todella hiljaiset äänet. Nyt kaksi pönttöä ja karmean metalliset äänet. )

Y-putki oli siis osittain valmiina, kun sen piti tulla käyttöön jo n. 2 vuotta sitten, mutta käsijarruvaijerit joutuivat niin ahtaalle, että se piti siinä vaiheessa hylätä. Katselin sitä vähän sillä silmällä ja tulin tulokseen, että kyyllähän tuosta tekee, kun jatkaa tuosta tuosta ja tuosta putkea… No tältä se nyt näyttää ja istui paikalleen hyvin.