Forum Replies Created
-
Posts
-
@nameone wrote:
Näittekö muuten kun lehdessä on ollut juttua opiskelijasta, joka teki paistoöljystä bensaa ja maanviljeliästä, joka teki ruohosta siilossa kaasua volvoonsa. Kummatkin on vielä erittäin käytännöllisiä ja kustannustehokkaita tapoja ajella.
Eli tässä mentiin asioiden edelle..?
Kovasti käytetään tuossa artikkelissa konditionaalimuotoa, eli siis “olisi paljon tuottavampaa” jne…
Ainakaan nopealla silmäilyllä en löytänyt muita mainintoja kuin suunnitelmista tuottaa kaasua suoraan vihermassasta..?
@nameone wrote:
maanviljeliästä, joka teki ruohosta siilossa kaasua volvoonsa. Kummatkin on vielä erittäin käytännöllisiä ja kustannustehokkaita tapoja ajella.
Duoda… Lehmiensä tuottamasta lannasta hän sitä biokaasua väsää, ja siitä biokaasusta myöskin sähköä navettaansa, talouteensa ja loput myy sähköyhtiölle…
Muuten en tähän tarttuisi, mutta kyseinen kaveri omistaa pellon jossa lennokkeja lennätellään… Tuttu kaveri…
Oman kokemuksen mukaan Jyväskylässä eivät ole suhtautuneet pitkin hampain uusien numeroiden meistaamiseen, eikä siihen tuntia mene… Joku viidestä kymmeneen minuuttia ja samalla saa jutella joutavia katsastusherran kanssa, tykkäävät kun on poikkeavaa tarinointia… Parikin kertaa vierestä seurannut kun katsastusherra itse numeroita meistää.
Juridisesti se on aivan sama onko sinne meistänyt itse numeroita vai jääkö alkuperäisen löytymättä. Kuka sen oikeaksi todistaa voi jos sinne itse numerot meistää??? Tosin aika yleistä näissä laitteissa taitaa tällainen toiminta olla, myöskin konttorilla todettu ettei meidän kanssa tuskin ongelmaa tule… Mutta jos oikein tarkkaan aletaan syynätä niin sitten ollaan samalla viivalla korinvaihtomersujen kanssa eikä se kivaa ole…
…Kolmea viimeistä numeroa ne yleensä metsästää, jos niiden kanssa ongelmaa on, etsivät että jos vaikka joku numero täsmäisi..?
Juurikin vastaavan oireiseen kutoseen remonttia tehneenä menneenä keväänä, kansista ei mitään sanomista löytynyt, männänrenkaissa katkosrakoa yli milli. Tehdas suosittaa hyvinkin paljon pienempää… Kampi ei kolissut, ei mitään välyksiä tuntunut. Oireina pelkästään vedon vähyyttä, öljynkulutusta sekä käynnistysvaikeuksia.
Vaihdoin koneeseen uuden mäntä-putkisarjan (muistaakseni Auto-Gallialainen, edullinen sarja oli). Nokka oli myös tarkemmin tarkasteltuna rajatapaus jota ei ajokoneeseen kehdannut laittaa. Onneksi “takapihan varasto” auttoi asiassa… Näillä toimenpiteillä kone kasaan, “testipenkissä” koekäyttö (ekalla starttinhipaisulla käyntiin, tietenkin startilla ensin ilman kipinää öljyt kansiin), kone sätkän keulaan ja toteamus että taas mennään ja sujuvasti.
Kun nyt kerran silinteri irrallaan on, mittaa männänrenkaan katkosrako ja jatka siitä eteenpäin. Myös männän väljyyden vertaaminen silinteriin on paikallaan…
@miki wrote:
Saikos Jasu muuten s-postia? Eikös ollut hieno :D ?
Sai… Kyllähän tuosta helposti tekee vielä “sen-juurikin-puuttuvan” kulkimen, luulisin jopa ettei ihan mahdottomalla vaivalla…
Kutittaa kovasti, muttei vaan tiedä mistä raapisi. :roll:
Kyllä, mittarin näyttämä 1 tarkoittaa että kyseessä on ääretön ohmimäärä eli sähkö ei kulje ollenskaan. Tankin ollessa täysi mittarin pitäisi näyttää lähes sama kuin yhdistämällä mittarin mittajohdot toisiinsa ja tyhjänä pitäisi näyttää 400 tai jotain sensuuntaista…
Eiköhän tuosta vielä hyvä tule..? Tellinkiä suunnitellessa… Saas näkee pittääkö tuota vahvistaa kiinnityspaikan osalta, on noita tärinöitä noissa vermeissä ihan riittävästi…
T:Maamoottorimopon kuljettaja
Äkkiäkös nuo vääntää mistä tahansa “projektiraudasta”…
@amikasi wrote:
Katsastuksessa pärjää myös köyttämällä akun kiinni tiukasti kuormaliinalla, siis sellaisella 20-30 mm leveällä räikän kanssa tai ilman.
Ovat vuosia jo hyväksyneet myös rispaantuneella hanppunarulla kiinnitetyn akun… Tosin nykyään akkua Tinskussa kiinni pitelee beksistä evakuoitu pala, sellainen jossa kiinnipitotsydeemit on siellä akun alareunassa. Ja tällai kyytiin saa ihan “normikokoisen” 60Ah akun, sellaisen halvimman mahdollisen…
Tietääkseni painentasaaja löyty vain AMI Superista ja Acadianesta. Jälkimmäisestä omaa kokemusta…
Todennäköisimmin jarrukengät kaukana tai pääsylinterisä vikaa… Kokemukseni mukaan takajarrukengät saavat olla niin kaukana kuin vaan saa ilman ongelmia, mutta edessä pitää säätää lähemmäksi.
Kokeileppas vaikuttaako se käytökseen että vetää käsijarrua päälle? Siis ei täysin vaan sillai että ei vielä ihan vaikuta kulkuun. Näin etujarrukengät tulevat lähemmäksi rumpua ja saat rajattua vikapaikkaa…
Eipähän ole kulkimen tarvinnut yksin viettää aikaansa… Siitäköhän johtui että pienellä laitolla sai leiman paperiin..? :wink:
Postista noudettu, ovat sellaiset kuin odotinkin. Kiitos Hukille siitä. Rahhaa tilille saapuu lähipäivinä…
Oli kyllä, myönnetään. Pitihän sitä eilen katsastettua kuljinta ajaa tietenkin katto avoinna, ennen “alaspäin” lähtöä. Koeajot ja katsastusreissu riepu auki. Kivaa, kivaa, lisää….
Kunhan tässä taas rauhoittuu ja saa aikaiseksi selvittää mikä laatikolle oikein yritti tulla matkantekoa estämään. Mielessäni pyörittelin seuraavia vaihtoehtoja:
-ajamatomuuttaan veden kanssa seisseenä, laakerivika
-kovin vähillä öljyillä, ts.kuivana, laakerivika
-kovin vähillä öljyillä, ts.kuivana, selvisi säikähdyksellä ja öljyn lisäykselläKatsellaan, kuulostellaan, raportoidaankun aihetta löytyy. Viimeiset parikymmentä kilometriä laatikko hiljaa oli, kannen kautta suoritettu reilu ylitäyttö ei ainakaan huonoa tehnyt loppumatkaa ajatellen. Nyt pitäisi ottaa tuo vesi-laatikkoöljy-moottoriöljy-seos pois laatikosta ja vaihtaa se oikeisiin öljyihin. Vielä kun keksisi paikan missä tuon suorittaa voisi…
Ja kuvatus kulkimesta:
http://groups.msn.com/sitruunapatonki/bx19gtiecujailmamrmittari.msnw?action=ShowPhoto&PhotoID=6228Nonniih. Voisin kommentoida tämänpäiväisen kokemuksen perusteella, aiemmin mainitsemani K1-Katsastajien Seppälän toimipaikkaa Jykylässä. Käytin näytillä -72 nelkun, sen oranssin jonka jotkut näkivät toissa-JP-kokouksessa Xantian perässä kärryllä… Myyntiä vartenhan se alunperin hankkia piti, mutta nyt ko. kuljin jäikin talouteen, talouteen siirtyneeltä asuinkumppanilta tuli jyrkkä kielto myydä kuljinta ja halusi sen itselleen käyttöön…
Mutta asiaan. Katsastukseen ei jonoa ollut iltapäiväkolmelta, asiallisesti selvittivät Akelta että olinko tosiaan maksanut rästiin jääneet käyttömaksut, kahvia tarjoilivat (kuten vissiin joka paikassa nykyään..?). Siinä sit pihalla tovi odotellessa meni, kunnes katsastussetä kuljinta kohti suunnisti. Väitti ettei näitä enää kovin useasti katsastamaan pääse… Jarrut (ei mitään heittoa käyttöjarrussa, käsijarru sit jäikin toteamuksen varaan että taitaa tämä paikallaan pitää… unohti että vaikuttaa eteen…) ja iskarit (tälle tulokselle naureskeltiin kovasti…) tarkastettiin, valojen ja äänimerkin toiminnan testausta unohtamatta. Nosturille nosi, väljiä hetken etsi (näytti kyllä siltä ettei tainnut tietää mitä etsi…), valmistenumeron tarkasti ja löi leiman lappuun maininnalla että toinen etuvilkku on kyllä aika haalistunut…
Että näin tällä kertaa, nyt kuljin onnellisesti kotona matkan mennessä lähes käsikirjoituksen mukaan. Mitä nyt vaihteistoon piti matkalla kurkistaa… Mut silti ajamalla kotipihaan… Myös uusi kulkimen käyttäjä vaikuttaa onnelliselta tästäkin aiheesta…
Ai nii, lisäystä sen verran, että en edes muistanut kuinka Nelkullakin pärjää ns. normiliikenteessä. Satasen rajoitusalueella ei ollut kuin ne pakolliset ohittajat (joihin taidan itsekin kuulua Xm:llä liikkuessa :oops: )… Meteliähän on sisällä kutoseen verrattuna, eri luonteista ja reilummin, mutta pakosti tuli mieleen että taitaa olla osaksi aiheetta aliarvostettu tuo nelkku. Varsinkin harrasteajoneuvossa, päivittäiseen kulkimeen en silti sitä suosittelisi.
