Forum Replies Created
-
AuthorPosts
-
Mielenkiintoinen kolmikko myynnissä Ranskassa, mutta yhteishinta ei ole tuo 5000… https://www.leboncoin.fr/vi/942267749.htm
Kuvan tapauksessakin ko. laiva lienee aikarahdattu Borelle, jospa silloin käytettiin vain “Bore”-nimitystä?
Voinee viitata myös yleisesti varustamoon.
Se on kai tämän foorumin köyhänmiehenversio yksityisviestistä, aiheuttaa sekaannusta muissa lukijoissa… 😉
Lähetin tänään Killan Arkistoon tallennettavaksi tehtaan teknisen julkaisun 2CV:n ja Visa 652:n kaasareista ja niiden suuttimista ja muista. Yllätyin kombinaatioiden määrästä. Bensapinnallekin oli useampia erilaisia arvoja.
140 on 2.kurkussa isompi suutin, kuin missään alkuperäisyhdistelmässä, mutta sehän ei vaikuta tyhjäkäyntipuoleen, josta päästöt mitataan. Onko 1. kurkun pääsuuttimellakaan siihen suurempaa vaikutusta? Mielestäni enemmänkin vain tyhjäkäyntisuuttimella, kierrosluvulla ja seosuuvin asennolla. Huomautan kuitenkin, että en ole mikään kaasariasiantuntija, vaan puhun mutu-pohjalta.
Etustefa on sama nelkussa, kutosessa ja Visa 652:ssa. Takastefoissa eroa.
Joskus koneistetun kammen takakaulan vuoksi pitää käyttää erikoiskokoisia stefoja.
Liekö etustefa wanhuksessa erilainen?
Itselläni yhdessä sätkässä DG-NITION. Se on siis 123 Ignitionin kaltainen elektroninen sytty, jos ei ole kaikille tuttu. Hyvin on pelittänyt, mutta ko. kulkimessa on korkea bensankulutus. Tuskinpa se sentään tuon sytyksen syytä on…
Itselläni Acadiane Visan koneella, tai ollut jo toistakymmentä vuotta. Monenlaisia vaiheita ja ongelmiakin on piisannut. Tällä hetkellä käytössä Visan oma sytytysjärjestelmä (3-piuhainen). Jonkin aikaa oli rinnalla oli 123 EVO adapterila, mutta sen asennuksen kanssa saa olla tarkkana. Tarkoitus on palauttaa se käyttöön, sillä joku rinnakkaissysteemi pitää sytytykseen olla tai riittävästi varaosia pitkälle matkalle, kumpaa sitten käyttääkin.
Vaihdelaatikossa on nyt Visan lootasta istutettu pala anturipaikkoineen. Välillä oli käytössä myös ns. anturisilta. Kun otin sen keväällä pois, huomasin toisen jalan murtuneen tärinästä.
Minulla on välipalat ja ihan alkuperäinen vauhtipyörä ja käytän Visan starttia. Kytkimen painelaakeria on jatkettu vastaavasti. Kaasari on mallia käärmeenpesä-solex. Webereitäkin on ja Solexia useampaa tyyppiä.
Hyvä kone, kunhan systeemin saa toimimaan. 2cv:hen verrattuna Visassa on paljon kaikenmoisia öljytiivisteitä, mutta silti öljyvuodot mahdollisia. Koneita on ainakin kolmea tyyppiä eri puristussuhtein ja pikkueroin.
Vastaan mielelläni yksittäiskysymyksiin, mutta yleisellä tasolla aihe on tosi laaja ja siitä on paljon aiempaa kirjoittelua, etenkin englanninkielellä. Dokumentaatiotakin löytyy jaettavaksi s-postilla.
Kuten Manu yllä kuvaili, venttiilivälysten katoaminen ylikuumenemistilanteessa oikeastaan suojelee 2cv:n konetta vaurioilta. Pari kertaa on itselleni sattunut tuo tilanne. Toisella näistä kerroista oli öljynlämpömittarikin toiminnassa ja 130 asteen näyttämillä loppui 18-kaakkisen kulku. Jäähdyttelyn jälkeen kaikki oli taas kunnossa. Kerran puolestaan irtosi ropelli pohjalevystään antamatta sen kummempaa merkkiä. Kutosen kone ylikuumeni reilusti ja olin varma, että se oli tullut tiensä päähän. Mitä vielä, silloin jo 200.000 ajetulla koneella on jäähdyttelyn jälkeen ajettu liki toinen mokoma (ei omasta toimestani).
Palasin foorumille kahden viikon 2cv-reissun jälkeen ja odotin lukemattomien viestien listan olevan loputtoman pitkä. Luettelossa oli vain 2 viestiä, outoa. Jonkin vertaan sentään uutta keskustelua löytyi käsikopelolla hakemalla… pitkät vastesajat harmittavat, kun useita viestejä haluaisi ihan pikaisesti tsekkailla.
14.5.2016 at 17:02 in reply to: Tehty: Kuka tekis pääkaupunkiseudulla LA-puhelimen johdon ja virittäis antennin? #227008Puolan reissulla, kun ei ollut oikein kenenkään kanssa mahdollista ennen matkaa testailla, menivät LA-yhteydet ihan sattumanvaraisiksi. Vikaa oli joko omassa tai kaverin lääppärissä, lähetyspuolella tai antennissa. Ensi kerralla pitää oikein keskittyä asiaan. Onneksi PMR-kapulallakin pärjää lyhyiden etäisyyksien yhetyksissä.
Pohjaanpainuminen voi johtua myös takajarruista varsinkin, jos sinne on juuri laitettu uudet sylinterit. Niiden pölykumeissa on esiintynyt mitoitusongelma, joka aiheutta tyhjän liikkeen polkimeen. Kumit ikäänkuin palauttavat männät liian syvälle ja tuleva polkaisu vaatii isomman määrän jarrunestettä seuraavan tehtävän suorittamiseen… jotenkin näin se meni.
Harvinaiset tajunnanlaajentajat kaupan Ranskassa.

https://www.leboncoin.fr/vi/965481493.htmEn saanut wiki-linkkiä auki. Tässä aikoinaan forumissa julkaistu kirjoitukseni aiheesta: https://www.2cv.fi/keskustelut/aihe/oljyputken-ruuvi-kanteen/#post-161847
Kävin juuri kiltakaverin luona, kun oli varmuuden vuoksi avattuna vaihteiston kansi 2-3 rataspakan kiristysrenkaan tarkistamiseksi. Siellähän se rengas olikin jo lukituksistaan itsekseen vapautuneena valmiina irtoamaan seuraavassa pitkässä peruutuksesta. Suosittelen tarkistamaan tuon renkaan tilan aina, kun loota on pöydällä ja lyömään lisälukituksia, vaikka rengas olisikin paikoillaan. Onnistuu myös loodan autossa paikoillaan ollen. Aiempana tässä Jasun ansiokkaassa ketjussa juttua samasta aiheesta.
Tähän kohtaan siis lisälukitteita ympäri rengasta:
-
AuthorPosts