Forum Replies Created
-
AuthorPosts
-
Eli nelisenkymmentä kuljetinta…not bad. Ei muuta kuin vielä empivät mukaan myös, varsinkin jos pitkään odotettu kesä jatkuu jopa tällaisena. Jos yhtään vanhat merkit pitävät paikkaansa, niin kesäkuussa on kylmempää 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Juu kyllä se paremmin soppaa sekoittaa ja sen osalta se ei jää kiikastamaan. Suurin etu kuitenkin, että kun asetuksia hakee niin kaasaria ei tarvitse avata saadakseen suuttimet käteen. Englannin kilpasarjassa käyttävät samaa kaasutinta, jolla itse olen tuon kokeiluni tehnyt.
Laitan ihan näinä päivinä aidon Visan Weberin kutosen jatkeeksi niin sitten osaan siitäkin raportoida.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tuo kirjoittamasi viimeinen rivi se oleellisin. 80-90-luvulla tapahtui (valitettavasti) huomattavasti enemmän rakentelua ja virittelyä Suomessa kuin mitä tänä pänä. Se myös tuo mukanaan osaltaan tiettyä “lapinlisää” näihin kulkupuolen asioihin, koska ei esimerkiksi 80-luvun jutuissa ole otettu huomioon mittarivirhettä. Joku nelkun mittari näyttänyt juuri ja juuri sen 130km/h, mutta mikä on se todellinen, GPS:llä varmennettu, nopeus?
Yksi merkittävä osatekijä on vaihteisto ja sen välitykset. Ellei kutosen konetta laita kiertämään useita satoja kierroksia enempää erinäisillä virityksillä niin kutosen loodasta loppuu välitykset 110 ja 120 välissä. Dyane6, Ami8, Acadiane loodalla päässee sinne 120 päälle, mutta periaatteessa 140 saavuttaakseen 2cv6-loodaan pitäisi tällätä em. mainittujen laatikoiden perävälitys, jolloin se on hyvin lähellä Ami-Super vaihteiston välityksiä.
Kolmantena päästään aerodynamiikkaan: Jos joku uudehko Dyane6 timmillä koneella ja alkuperäisellä pitkävälitteisellä loodallaan menee hyvissä olosuhteissa GPS:llä katsoen sen 140km/h niin tämä täysin sama voimapaketti 2cv:n korissa tuskin saavuttaa enää samaa nopeutta. Niin paljon on eroa noiden kahden mallin aeromystiikassa.
Eikä siinä vielä kaikki! Bensa: tämä Suomen nykyinen bensa on kulkupuolen kannalta / c:stä… Ei tarvi kuin kesäreissulla tankata esim. saksassa 100 oktaanista bensaa ilman etanolia niin ymmärtää mitä tarkoitan. Pienessä moottorissa pienet asiat ratkaisee paljon. Männät, nokka-akseli, sytytys, bensansyöttö ja menovesi, pakoputkisto, imuilma jne.. näissä kaikissa ei tarvitse kuin yksittäisenä osatekijänä olla joku hieman pielessä niin se haettu hyöyty menetetään.
Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä vastaus kysymättömään kysymykseen; “Miksi sätkän pitäisi kulkea yli 120km/h,kun ei Suomen rajoitukset anna sen enempää myöten?” Ensimmäinen filosofisempi kannanottoni kuuluu, että millä tavalla se on sinulta, harrastaja, pois, jos joku tällaista edes havittelee?. Toinen mielipiteeni on, että kun 2cv kulkee mahdollisesti 120+ lukemia niin se on, yllättävää kyllä, yleensä myös miellyttävämpi muussakin ajossa. Ylämäet taittuu leikiten, eikä vaihteita muutenkaan ole pakko sommata niin tiuhaan. Pidemmät välitykset alentaa matkustusmeteliä, kun normi “2cv-vauhdeissa” moottorin kierrosnopeus on alhaisempi.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Etu- ja taka-akseliputkien pulttiläpiviennin kohdan kaksoispeltirakenne on hyvin tyypillinen “näkymätön” lahopaikka 2cv:n rungossa. Ts. siitä kohtaa, missä se vahvike on per puoli, ruostuu taustapuolelta pelti pois lähestulkoon kokonaan ja sen jälkeen runko antaa periksi. Siispä väitän, että juurisyy rungon katkeamiselle ei ole missään tilanteessa kitkaiskarit, vaan lahonnut runko tuosta kohtaa. Tällöin on ihan toivottavakin herätys asiaan, jos runko ei enää niitä voimia kestä.
Tällaisenkin rungon saa vielä korjattua, vaikka se nitkahtaa melko hankalasti. Olen ollut mukana kahden -71 rungon oikaisussa, katkesivat samana vuonna, samalta puolelta ja lähestulkoon identtisesti. Kaikki romu pois rungolta ja niiden pulttiläpivientien kohdat auki. Sen jälkeen kahdesta taka-akselista rakennettu vastatuki paikoilleen ja toinen pää jousipöntön taaempaa holkkiläpivientiä vasten. Väliin sopiva pullotunkki tai vast. kierrenostin. Sitten jännitystä taka-akseleille tarjoten ja samalla rungon pääli- ja pohjapeltien syntyneitä ruttuja varovasti naputtaen. Runko lähtee oikenemaan ja sen näkee, kun taka-aisat nousevat jälleen samalle tasolle. Oikaisun jälkeen uudet pellit runkoon ja päälle uudet vahvikepalat läpivientien kohdalle. Parannuksena voi laittaa rasvanipan rungon kylkeen siihen akselipulttien väliin ja puristaa välin rasvaa täyteen, jolloin vastaavaa piilolahoamista ei tule enää tapahtumaan. Onko tässä järkeä työllisesti näiden uusien varaosarunkojen aikaan? Tuskin, mutta näillä korjatuilla rungoilla on parisensataa tuhatta ajettu sen korjauksen jälkeen, ken sille arvoa antaa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tankin pään ja bensapumpun ongelmat saa poissuljettua syöttämällä letkulla bensaa suoraan varakanisterista. Jos silloinkaan ei käy niin kaasari auki ja kaikki suuttimet käteen ja aukipuhaltelu. Bensan pinta kohdalleen ja kiihdytyspumpun ruiskauksen tarkastus. Jos näillä ei ala ottamaan kierroksia niin sitten vika on sytytyspuolella.
Yleisohjeena: älkää korjatko montaa vikaa kerrallaan, vaan käykää järjestelmällisesti asioita läpi. Näin toimii lääkärinkin erotusdiagnostiikka…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]On sille varmasti joku momentti säädetty, mutta koska välissä voi olla hiukan rasvaa tai muuta muhjua niin puhdistamatta niiden kitkavoimat voivat olla erilaiset. Siispä helpoimmalla pääset, kun kiristät ensin toisen puolen ja sitten keulaa pomputtamalla vertaat toiseen, notta keula on jotakuinkin balansissa. Hidastahan se on, kun joutuu kitkoja irrottelemaan säätöä varten, mutta sen voi myös kääntää toisin päin ja tehdä uudet kupit akseliputken päihin, jolloin kiristys onnistuu irrottamatta 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Siis yksi niistä kolmesta lipareesta, jotka tulevat kitkan läpi?
Hitsattavaa terästä tuo akseliputki on, joten jos ei hitsattu lipare kestä korjauksen jälkeen niin sitten on syytä vaihtaa akseliputki kokonaisuudessaan. Putki on sama vuoteen -75 asti, joten niitä on kyllä irrallaan ympär suamea.Hitsatessa kun laitat akseliputken sisäpuolelle kupari/messinkilevyn tasaisesti sen hitsattavan sauman alle niin läpi tunkeva sula ei jätä knöölejä, jolloin sauman viimeistelyä ei juuri tarvitse siellä hankalemmassa paikassa. Sauma kun pitää joka tapauksessa tasoitella, jotta kitka menee paikoilleen. Älä säästele virrassa, aika rajua tavaraahan tuo on.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]http://www.sparrowautomotive.co.uk/citroen2cvbmw.html
Luulen, että pienimmän riesan tie olisi olisi hurauttaa sätkä tuonne Sparrowille, ostaa muunnossarja asennettuna ja sen jälkeen rekisteröi ja katsastaa kulkimen jossain EU-maassa. Kavereitahan tämä vaatii avuksi, mutta niitähän rättäristeillä on 😉 Jos sen saisi leimaan esim. Hollannissa tai Saksassa niin EU-lainsäädännön puitteissa Suomen viranomaisilla ei pitäisi olla sanottavaa. Tämä tietysti vain mutua, koska tätä ei tietääkseni vielä ole tehty suomessa. Ensimmäisen jälkeen järjestelmässä olisi referenssi, jonka avulla seuraavien teko helpottunee.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Siinä on ehkä haluttu varmistaa, että kytkinlevy menee oikein päin paikoilleen. Sen(kin) kun voi asentaa kahdella tavalla; oikein ja väärin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Teen tässä julkisen tarjouksen, josko joku kiinnostuu jäljelle jäävästä osakokonaisuudesta: Tarjoan 60e/kpl per rengas, joita tarvitsen 2kpl:tta. Tarjoukseeni sisältyy noiden kaikkien renkaiden vanteilta pois otto toimestani, jolloin voitte tarvittaessa myydä erikseen ne uudet vanteet ja mutterit jollekulle ja 2 jäljelle jäävää Contia voitte myydä vaikka vararenkaiksi tarvitsijoille.
Tarjous ei välttämättä ole maailman paras tarjous, mutta se on tyhjää enemmän. Kesäkaudelle luulisi noiden uusien vanteiden kelpaavan, itse en valitettavasti niitä tarvitse.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]82kE on taskurahoja niille, jotka näillä hinnoilla ostelee harvinaisuuksia pois kuljeksimasta. Eipä ole analyytikot läksyjään tehneet, jos tuon pitäisi riittää.
Saharaakin harvinaisempia A-malleja on, mutta ne eivät (vielä) ole yhtä kovassa nosteessa keräilijäpiireissä.
Jos ihmettelee mistä nämä hintalaput ovat peräisin niin keräilyautojen hinnat ovat suht stabiileja maailmanmarkkinoita vastaan. Historia, kunto ja valmistusmäärä sanelee pitkälti sen mikä on keräilykampe ja paljonko sille voi laittaa hintalappuun nollia.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Mikolle:joo,ilmaisin itseäni huonosti,eli puheemme tuon heebon kesken lähti siitä liikkeelle, että virittävätkö hyö koneitaan lisäväännön saavuttamiseksi maastoon ja toiselle loodalle. Ja siinä yhteydessä tuli esille, että alkuperäiset visa-koneet loistavat poissaolollaan noista alusylintereistä johtuen. Tämä topicin sarja poistanee tuon ongelman.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Lähes 3 vuotta sitten avaamani topic ei herättänyt ajatuksia 😀
Kunnes eilen avasin männänrengaspaketin, joka tuli alkuperäisiä 652cc mäntiä varten. Näyttää siltä, että Burtonin toimittamat männänrenkaat ovat täsmälleen nämä samat, jotka jo tässä aiemmin esittelin. Nämä tulivat mulle välikäden kautta, joten en tiennyt saavani Burtonin männänrenkaita.Eli, jos haluaa olla oikein nuuka, eikä osta tuota reilun kolmensadan hintaista valmissarjaa, vaan ehkäpä uusiokäyttää alkuperäiset visan männät kutosen putkiin poraamalla niin on hyvä tietää, että heidän tuotekehityksensä tuloksena samoja männänrenkaita saa, kun vain tilaa. Aiemmin olin tässä yhteydessä ajatellut napata renkaat 77mm kuplan männänrengassetistä, mutta näköjään sille ei ole tarvetta.
En tiedä eroaako tuo ylin rengas materiaaliltaan siitä Citikan alkuperäisestä, mutta kuten yo. kuvista näkee, reunojen särmät ja muut dimensiot Burton on laittanut uusiksi. Ainakin toistaiseksi tuo yllä esitelty sarja on toiminut moitteetta, kun alunperin mulla oli pieni pelko persiissä, josko terässylinterit väljiintyvät jo jonkun kymmenen tuhannen km jälkeen niinkuin eräillä harrastajilla on tapahtunut vuosien saatossa..
Kuten jo aiemmin mainittua, tuo eka 652cc Burton sarja oli 8.5:1 puristuksilla, jotka on koneistettu normaaleista visan 9:1 männistä, mutta se nyt myytävä sarja on ilman tätä puristussuhteen alennusta. Siispä en tiedä millainen tuo heidän mainitsema lämpenemisongelma on ollut, onko se merkittävä Suomen ilmastossa jne. He kuitenkin ovat reissaanneet pitkin Marokkoa yms., joten testiympäristö on saattanut olla meidän paikallisiin olosuhteisiin verraten vaativammat.
Sellaisen mielenkiintoisen detaljin kuulin R4AD-reissulla engelsmanni 4×4 harrastajalta, että heidän piireissään 602-koneet ovat edelleen suosiossa siitä syystä, että vesistöylitykset yms. ovat liian rajuja alumiinisylintereille. Ts. alumiinisylinteri nopeammin vedestä jäähtyessään ilmeisesti kutistuu niin rajusti, ettei männän halkaisija pysy mukana tuossa muutoksessa…Vähän off-topic, mutta samaa aihepiiriä silti.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Onko sulla bensansuodatinta bensapumpun ja kaasarin välissä? Jos on, niin katsoppas ennen sitä ekaa starttia onko suodattimessa bensaa ja jos ei ole niin kauanko siihen menee aikaa, kun se täyttyy.
On nimittäin pumppuja, jotka ovat joko ehtoo-puolella tai vain ominaisuudeltaan sellaisia, että ne päästää virtaamaan bensan takaisin tankkiin päin, jolloin yli vuorokauden seisonnan aikana bensa pakenee pumpun kalvolta alaspäin ja samalla kaasuttimessa oleva bensamäärä alenee haihtuessaan merkittävästi. Jos pumpulla ei ole heti syöttää bensaa osittain kuivuneeseen kaasariin niin starttaus”vieteri” pidentyy, vaikkei laitteessa sikäli olisi mitään muuta vikaa.
Useammassa vehkeessä, jossa tiedän sähköisen bensapumpun asennetun, olen havainnut starttivieterin olevan hyvinkin lyhyt. En kuitenkaan ole lähtenyt tälle samalle tielle, sillä pitkä starttaus sikäli nostattaa öljyä esim. kansille. Toki sylintereissä pitäisi myös olla tuoretta voitelua, mutta nykyisillä synteettisillä öljyillä se voiteleva kalvo ei kyllä ihan hetkessä häviä.
Joko sietää tuota ominaisuutta, tai kokeilee toista bensapumppua…Jos nyt osun etädiagnoosissani oikeaan.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Vähintään…Mutta kyllä ne ainakin kannustaisi vaihtamaan öljyjä, jos näkyvyys loppuu. Kesto onkin sitten toinen juttu.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B] -
AuthorPosts