Akaile

Oli se tuossa(kin) yksilössä sen aikaa, että vilkaisin onko päästöt sielläpäinkään. Olihan ne, mutta selkeästi oli epämääräisyyttä verrattuna edelliseen koneeseen, jossa tuo kaasari oli imupakosarjoineen.

Jep, momentit tarkastin venttiilejä säätäessä ensimmäisen sisäänajotonnin jälkeen. Ja homma on siis edennyt siten, että ihan ensistartissa vuoti molemmat sylinterit ja käyntiinlähtö oli hyvin vaikeaa. Tuolloin tyhjäkäynnillä kuului selkeä sihutus molemmista. Ajelun alettua tämä sihutus alkoi vähentyä ja Paraisten reissulla se loppui kokonaan toiselta sylinteriltä. Paraisten jälkeen määrä väheni myös toiselta puolen ja koska suuntaus on ollut tämä niin uskoisin noiden kansien hakeutuvan paikalleen hiomatta ensimmäisen 10tkm aikana. Seuraan tilannetta.

Sieltä tuli oikeat vastaukset kahteen, mutta kolmannen kohdan teoriasta ajattelin kertoa kollegiumille. Eli todellakin, vuoto on sylinterin ja kannen välistä ja tämä on ensimmäinen kerta kun on itselle sattunut. Saksalainen kaveri kyseli samoin oirein asiasta pari vuotta sitten, enkä uskonut silloin, että näin edes tapahtuu. Syy on siinä, että kun sätkässä ei ole kannentiivistettä niin olin vahvasti siinä uskossa sylinterien tiivistymisestä kanteen ilman sen kummempia hiomisia. Youtubessa olen nähnyt Geesun koneeseen tehtävän tätä sylinterihiontaa, mutta siinä tekijä vaikutti muutenkin pedantilta kaverilta..

Tuon ko. koneen kun laitoin hörsköttämään toukokuun alkupuolella niin oli todella hölmistynyt olo, kun MOLEMMAT sylinterit vuotivat. Tarkastin kansimomentit ja nostimien putketkin tuli vallan huolella ujutettua koloihinsa kasatessa, eli sylinterien pitäisi istua kansissa siellä missä pitääkin. Silti vuotoa oli enemmän kuin tarpeeksi ja puristuspaineita puuttuessa startit olivat aluksi hyvin nihkeitä, erityisesti kuumana.
Ja sitten siihen mitä tälle voi tehdä? Noh, kannethan voi käyttää vielä irti ja tehdä hionnan jälkikäteen tai sitten voi olla laiska niin kuin itse olen ja toivoa ajan parantavan haavat. Nimittäin ei mennyt kuin noin viikko ajoa, kun toinen sylinteri lakkasi vuotamasta ja nyt 1600km myöhemmin ollaan jo ihan rajoilla, että toinenkin pitää paineet myös kuumana. Kylmänä sutsutusta tuntuu olevan vähemmän ja sisäänajon jälkeen sitä on ilmennyt lähinnä täydellä kaasulla päästellessä.

Otaksun siis, että tässä tapahtuu siten, että teräksen ja alumiinin ominaisuuksista johtuen ,ja erityisesti erilaisista lämpölaajenemisista johtuen, sylinteri hioutuu kanteen ja pinnat tiivistyvät oikein. (Kuuma=laajenee, kylmä=supistuu, tätä toistoina ja välissä kitkaa) Tästä otaksunnasta johtuen päätin kokeilla tuota ajan parantavaa vaikutusta ja erityisesti siksi, että koneessa muutoin tuntuu olevan asiat hyvin.

Tämä on kuitenkin pakokaasujen ärsyttävyyden ja vaarallisuuden vuoksi sen verran ärsyttävä vaiva, että jatkossa kyllä ajattelin hiomatahnaa käyttää välissä ennen kasausta. Eihän kesällä pikku voimasavut haittaa, kun raottaa tuuletusluukkua, mutta yritäppä kylmällä kaudella ajella savustettuna kabiinissa…!

PS: Niiden saksan markkinoiden “savupeltien” en usko parantavan tätä ongelmaa, sillä ne eivät ole oikeasti tiiviit. Niiden raoista savu kulkeutuu ihan samoihin lämpökanavoihin, kuin nytkin tässä tapauksessa. Sen sijaan luulen, että niillä on tehtaassa helpotettu kansien ja sylinterien kokoonpanovaihetta; Sylinteri kannessa kiinni ja mäntä ujutettu renkaita myöten sylinteriin, “savurenkaat” kannattelemassa sylinteriä paikoillaan, jolloin männäntapin ujutushetkellä ei ole tarvinut pitää kuin männän asemoinnista huolta samalla kun alkaa syöttämään työntötankojen putkia lohkoa kohti. En ole tähän tapaan kokeillut moottorikokoonpanoa, mutta uskoisin sen onnistuvan..?

Eilen tuli kaverin sätkästä taas hyvä muistutus, miksi bensan katkuun pitää reagoida heti. Pistin kulkimen käyntiin pihassani ja aloin siirtämään sitä muuta remonttia varten. Nuuhkin, että nyt kyllä haisee liiaksi bensalta. Jätin kuitenkin käyntiin, jotta näen mistä pulppuaa. Ja svidud, konepellin avattuani hyvä ettei silmääni roiskahtanut; musta bensaletku oli kyljestään kuin nuppineulalla puhkaistu ja komea ohut kaari ruiskusi bensapumpun jälkeen siinä pakoputken vieressä. Jossain määrin ehkä jopa tulipalovaara oli jo tässäkin…

Varmaan ei ole kolmea vuottakaan iältään tämä letku ja täysin haperoa oli taas kerran, kun sen otin kätösiini tutkailtavaksi. Ilmeisesti erityisen pahaa tekee, jos tällainen etanolibensassa uitettu NBR-letku pääsee kuivumaan kausiseisonnan aikana? On nimittäin nyt lyhyeltä ajalta useampi tapaus, että seisonnan jälkeen bensa lotisee maahan, kun ottaa takaisin ajoon seisonnan jälkeen.

Ja miten tämä liittyy vanhaan topiciin ja otsikkoon? Jos olisi ollut oma kuljin niin tuo letku olisi vaihtunut “silariin”, mutta kun ei ole niin parempi mennä tällä “tutulla ja turvallisella”…valitettavasti.

Huliferin serverillä. Tämä ei siis varsinaisesti ollut Killalle kysymys, vaan yleisesti taholle, joka tästä tietää…?