Forum Replies Created
-
Posts
-
Se lotisee sitten uudellakin pellillä, ellei asenna siihen kunnon tiivistettä. Ja sitä ko. tiivistettä saa onneksi ihan Biltemasta nykyään. Pitäisi löytyä vanha keskustelu vähän kaivelemalla.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Robri on tehnyt kivisuojia Dyaneen sekä eteen, että taakse, mutta ovat pirun harvinaiset. Tiedän tämän siitä, että etsin niitä omaani useamman vuoden, ennen kuin yksitellen niitä putosi käsiini varsin happamassa kunnossa. Hiontaa ja useammalla hienolla paperikarkeudella ja/tai kiillotuslaikalla ja lakkaa päälle.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Mitä järkeä on tehdä apurungot räkärauta rhs-putkesta jos muu rakenne on laadukasta saumatonta putkea.
Nokun lähtötilanne tässä oli se, että rungon päälle menevä kehikko kulkeutuu lattioista läpi. Onhan se nyt herranjestas huomattavasti tukevampi rakenne kuin 0.7 pelti, oli se sitten räkärautaa tai ei. Ja toisaalta, myös itse otit esille, että täytyy sen jostain joustaa, eli jos RHS-apurungot antavat jonkun verran enemmän tukea, mutta silti painuvat kasaan syöden energioita niin eihän se huono ole?
Kolarissa takakontista eteen paiskautuvat matkatavat taitavat olla suurempi riski kuin korin kokoonpainuminen. 25kg tavaraa vastaa jo 60km/h nopeudessa 600kg.
Kyllä. Mutta paikoillaan ollessa ja ilman matkatavaroita toisen ajaessa perään, sätkän perä menee sisään kuin voiveitsi margariiniin. Tähän otin kantaa. Olen nähnyt, kun perä edellä isoon kiveen mennyt sätkä pysyi perästään jotakuinkin kasassa, koska takaturvakaarien putkisto piti sen paikoillaan. Ryppyä tuli ja kanttimallin Fordin jousiteräspuskuri meni poikki, mutta sama valopelti on edelleen ko. kulkimessa kiinni ja ihan siistiksi oijottuna.
lisäksi penkkejä täytyisi vahvistaa, ja varmistaa tavaroiden pysyminen paikallaan myös kolarikiihtyvyyksissä.
Kyllä, penkkien ensimmäinen hyvä lisävahviste onkin niskatuki, jota ilman tunnen nykyään oloni alastomaksi varsinkin kaupunkiliikenteessä. Ei ole ongelmaa sovittaa moderneja penkkejä sätkään ja niin on moni tehnytkin.
Periaatteessa jäykkä kokoonpainumaton rakenne ”pahentaa” kolaria, kun energiaa ei hukkaannu muodonmuutokseen, kiihtyvyydet kasvaa suuremmiksi. Moderni autohan suunnitellaan menemään ”sopivasti ruttuun” ja hukkaamaan törmäysnergiaa.
Tämäkin on totta, liian turvallisen kehikon sisällä ihmisen sisäelimet ja aivot kohtaavat niin suuria G-voimia, etteivät ne kestä, vaikka päällisin puolin pysyisikin yhdessä koossa. Siitä huolimatta puhe ei ollut vahvistetun sätkän vertaamisesta moderniin autoon, vaan kyse oli parannuksista verrattuna lähtötilanteeseen. Eli tuolla aiemmin mainittu eläinten pomppiminen ei koskenut vain hirviä, vaan räjähdysmäisesti lisääntynyttä peura ja kauris-kantaa. Olen Xantialla ajanut peurakolarin ja sen tuhon jäljiltä voin vilpittömästi sanoa, että toivoisin sätkässä kaarien pitävän edes sen elikon poissa sylistä.
Tässäkin pätee sanonta, “Onnellinen on autuaan tietämätön”, eli mikäs siinä sätkällä päristellessä, jos ei ikinä anna ajatusta näille asioille. Valitettavasti varmaankin jokainen jonkun sortin kolarin kokenut myöntää, ettei kolariturvallisuudelle voi täysin viitata kintaalla. Monesti hyvä tuuri pelastaa paljon ja R4AD-raidilla männä helmikuussa sen lisäksi meidän kuljinkuntamme pelasti tehokas pilli ja sen käyttö. Muuten olisimme ruttaantuneet bussin ja Cherokeen väliin meistä riippumattomista syistä, mutta se on toinen tarina se…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Moro !!
Ilkeämielisenä ihmisenä voisin kysyä mikä on oikea lämpötila, jos säätää kylmänä ?
Nyt ulkona +25c ja talvella tallissa saattaa olla vain +5c.Kyllä, jätin moisen tärpin tähän tyrkylle 😉 . 5 ja 25 asteen erotus on vain 20 astetta, kun taas 60-80 astetta eroaa jo 35-55 astetta 25:stä asteesta. Eli ns. normilämpötiloissa se haitari on silti maltillisempi kuin kuuman koneen kohdalla. Ja mitenkä tämä vaikuttaa? Miettikääpä lämpölaajenemia metalleissa.
Suora lainaus wikistä: “Esimerkiksi raudan lineaarinen lämpölaajenemiskerroin on noin 12·10−6 1/°C eli 0,000 012/°C huoneenlämpötilassa.
Kerroin voidaan ilmoittaa selkeämmin 12 μm/(m°C), eli yhden asteen lämpötilanmuutoksella metrin terästanko laajenee 12 mikrometriä eli 0,012 mm. ”
Alumiinilla se on vielä enemmän. Ei sillä, että voitaisiin suoraan laskea 55 astetta * 0.012mm=0.66mm ja siitä vetää suora johtopäätös venttiilinvälyksen kiinnimenosta…ei, ei se toimi niinkään, mutta lämpölaajeneminen tällaisessa koneessa ei kuitenkaan ole ihan mitätön juttu.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Loppua kohden nuo niittaukset vähenivät ja kesto huonontui…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kertokaas mulle kuumana säätäjät, että mikä on se “oikea” kuumuus säätää venttiilit?
Toisekseen, sätkän koneessa on sellainen hieno suojamekanismi, että oikein hemmetin kuumaksi ajettuna siitä häviää välykset ja kone ei käy ennen viilentymistään. Nyt jos säädetään venttiilit kuumana niin eikös välystä tule enemmän ja tuo ns. varmuusvara häviää?Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]olisiko olemassa / saatavana piirustuksia esittämistäsi turvakaarista.
Nämä kaaret ovat jokseenkin hankalat mallintaa ja mitoittaa paperille. Nimittäin, jos mietitään A-pilarin kaarta niin se on aluksi suoraa ylöspäin, sen jälkeen se lähtee taittumaan tuulilasin osuudelle ja lopuksi kiristyy kattokaarta mukailemaan. Ts. mikä on tähän se r-mitta ja mikä on sen pisteen standardimittapiste joka vieläpä täsmää jokaiseen kulkimeen? Sitten osa taivuttaa kaaria manuaalisella putkentaivuttimella ja toiset näpyttelevät näitä r-arvoja suoraan koneelle, joka kääntelee putkista juuri sellaisia kun on tilattu.
Toki tehtävissä, mutta mallinnusaika tietokoneen ääressä olisi sen verran runsasta, ettei ainakaan itsellä riitä tällä hetkellä siihen aikaa…eikä muisti, kuinka ns. putkea pursotetaan “avaruudessa”. 😀
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Hyviä pointteja! Omassani tuota läpimenohalukkuutta vähentää etujalkatilassa oleva duralumiinilatta, johon kaarien etualapäät kiinnittyvät. Toinen mahdollisuus on, jos tekee alusta lähtien kuljinta, niin runkoon rhs-apurungot ja nämä pulttiyhteyteen kaarien kanssa.
Sivutörmäyssuoja ei ole sätkässä niin huono mitä kuvittelisi, se on itseasiassa sätkän parhaimmistoa. Olen tätä jopa tutkinut joitakin vuosia sitten kylkikolaroidusta Charlestonista. Siinä nimittäin käy niin, että jousipöntöt ja niiden kiinnityksen poikittaisputket rungon sisällä antavat sen verran jäykkyyttä, että pakka pysyy suurinpiirtein kasassa, kunnes köykäinen kuljin onkin jo kyljellään tai katollaan. Ts. toisen puolen pehmeä jousitus niiaa, ottaa osan voimista, loput menee kulkimen tönimiseen ja kiertoliikkeeseen, jossa sitten energiaa kuluu taas muiden peltien rypistelyyn.
Perässä sen sijaan ei ole mitään vastusta ja sinne toisella autolla pussatessa on myös palovaara tankin vuoksi.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Itse en huomannut kulkemisessa eroa vaikka oli lämmöt korkealla.
Se on hyvin yksilöllistä koneiden välillä. Itse kun olen päässyt väijymään lämmön lisäksi öljynpaineita niin 80 jälkeen ne alkavat romahtaa kutoslohkossa. Tämä on siis sitä mikä on kovasti yksilöllistä, eli omassani tuo romahdus tuntuu myös osittaisena laiskuutena, kun taas 70-80 on hyvän tuntuinen lämpöalue väännön ja kiertävyyden puolesta.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tää Burtonin “isolohkosarja” käy kuumempana kuin tavan kutonen. Heillä oli alkupään sarjan kanssa jopa lämpöongelmia, jonka seurauksena pudottivat sen puristussuhteen 8.5:1. Väittivät mulle, että sylintereiden valuseoksella saivat muutettua ko. ongelmaa ja sen jälkeen nämä uudemmat ovat olleet 9.0:1.
Eli kun on “kuutiotuumia” joiden alueella räjäytellä bensaa niin kyllähän se lisälämpönä näkyy ja tuntuu, jos alkuperäinen jäähdystysjärjestelmä pysyy samana.
Toinen juttu on sitten se, että nythän on ollut varsin keski-eurooppalaiset olosuhteet. Viime kesän sateissa sai huoletta pitää öljynjäähdyttimen pellin paikoillaan.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kurkkaa alle ja vertaa näihin kuviin:
Oli muuten kova aie tulla laittamaan käpy selän alle, mutta jonkun sortin suvunjatkamisbileet tiellä…siis ihan juridisesti on kyse suvunlaajennuksesta, ei mitkään parinvaihtokekkerit toim. huom. Niin, eikä ole omat. Mainittava, etten huku onnittelu ja osanottotulvaan 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ja taas tarjolla. Tämä siksi, että jäi alkuperäisestä ilmoituksesta mainitsematta, että 2cv:ssä ja Dyanessa tämä tankki vaatii varapyöräkoteloon lisäpahkan, sekä taka-aisoihin uudet takakiinnityspisteet. Pakuihin ja tietysti Ameihin helpommin sovitettavissa paikoileen.
Onko Ami8-harrastajilla varatankin varatankit jo hallussa?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kiitoksia Jpr:lle virheettömästä tuhkiksesta ja toimituksesta…!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tuli jo niputettua paketti sen verran tiiviisti, etten tälläerää kokeile muita kytkentöjä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
