Juha-Matti Kivistö

Matopyörä ja laakerin “sisäosa” on samaa puuta. Avaaminen on erikoisavainjuttuja…

Puslaa löytynee myynnistä. Rasvanipan paikka on akseliputken “klontin” puolivälissä, niin että rasva menee suoraan matopyörän hampaisiin… Voi kumpa joku painaisi uusiksi tuon Niksi-Nyytisten, se on oiva lehdykkä.

Matopyörän “mutteri”:
Poralla mahd. lukkoniittaukset kierteen kohdalta pois, meistiä ja vasaraa tai sitten “sivistyneesti” erikoisavaimella = sellainen putkenpätkä jossa on kaksi piikkiä ja kannattaa vielä putkeen tehdä sopivaan kohtaan esim. rattiputken lukitusuran kohdalle kolme-neljä lukkoruuvia (malli joulukuusen jalka), jotta saa e-avaimen pysymään paikoillaan väännön aikana… ei muuten ole helppoa kuvailla työkaluja näin kirjallisesti, saati että niistä joku vielä selvän saisi, taikka sellaisen valmistettua.

Jossain päin nettiä olen joskus nähnyt 2cv:n erikoisavaimista kuvia, ken tietää missä kuvat on???

Tuli mieleen aiheeseen liittyvä omakohtainen kokemus, tuolta sätkän korjausvuosien alkuvuosilta ( 86-88 ). Isäni aina sanoi, että rasvaa pistetään niin kauan nipasta sisään, että jostakin sitä tulee ulos… no kaksi tuubia painettuani akseliputken sisään tuosta kyseisestä matopyörän nipasta niin luovutin… ei näkynyt rasvaa missään… mistäköhän johtui?
No muutaman vuoden päästä vaihdoin ohjauksen helaa ja ensimmäiseksi jouduin valmistamaan akseliputken sisään mahtuvan rasvanpoiskaapimistyökalun… nauratti jo silloin, niinkuin nytkin…

Tukivarren nippoja olen nähnyt siinä varren yläpuolella… ja ohjauksen helalle on nippa tavallisimmin rakennettu sinne raidetankojen sisäpäiden väliin (liukupeltiin???).

pistä piiriin yksi lamppu lisää kokeeksi ja voi olla että vilkku hidastuuuuuu…

Kilta (lue raati), joskus taannoin vuonna 2000 (lähes) lupasi toimittaa, jotakin aivan uskomattoman hienoa olkatappien vaihtotyökalua jaoksille… ei oo näkyny ainakaan meillä, mutt mehän oomme täällä kaukana länsirannikolla…

ystävällisesti ihan tässä kirjoittelen 😆

Tässä tuli muutama vuosi sitten, vilkutettua sätkän ohittaneelle autolle valoja, kun ohitti tuplasulkuviivan kohdalla ja todella pahassa ylämäessä. No siitähän ohittaja suovaantui ja alkoi ajaa sellaiset 70-75 km/tunnissa vauhtia 100 kilsan alueella… no sehän mulle sopi, siinä sitten imussa annoin mennä sellaiset 15 kilsaa, kunnes “karvanoppa” otti ja häipyi liittymästä oikealle.

Hei huomasin, että tämä on 100. viestini, hiphurraa tai sitten ei, miten vaan.

Muutos kannattaa tehdä vaiheittain: kutosesta ensin nelkuksi,nelkusta 18 heppaseksi ja 18 sitten 12 heppaseksi.
Vaivaa ja rahaa säästämättä 😀 😉

Muistan joskus taannoin WW-Helgen tuumailleen, ettei noissa 12 heppasissa ja kutosissa ole oikeastaan mitään samaa, muistanko väärin???

Pikkulistaa erilaisista osista: puskurit, lokasuojat, konepelti, valopukki, sähköt, kone, loota, jarrut, vetarit, iskunvaimennus, katto, kori, ovet, penkit, mittaristo, ratti, takavalot, takapelti, lukot, rintapelti, polkimet, yms.yms.
Kiva ajatusleikin aihe… enemmän olisi haastetta kääntäen – mitkä osat ovat samanlaiset? ❓ 🙄 ❓

Kun puhutaan asiasta, niin silloin ottanen esimerkin asian vierestä:

Normaalihuonesähkö on 240 volttia ja laskennalliset tehokestot 1,5 ja 2,5 neliön piuhoille on 10 A ja 16 A => lieneekö tuolla mitään tekemistä sätkän valojen kanssa… ja onkohan tuolla toisaalta muutakaan merkitystä, kuin että
1,5 neliön piuha lämpiää…

Valojen kirkkauteen vaikuttaa oleellisesti se, että leikkiikö rockmuusikkoa illallakin eli ne aurinkolasit – ne ensin pois päästä, sitten 2,5 neliön kolmijohtimellisella kumikaapelilla (jatkojohtomalli) releeltä/sulakkeelta lampulle, sitten se tärkein = valopukin asiallinen maadottaminen esim. 20-30 neliön piuhalla, miinuspuolellahan tavallisesti epähuomiossa säästetään.

Omakohtaisesti todettu, että kun valopukin maadoitus on huono (lue puuttuu kokonaan), niin valopukin nivelissä leiskuu salamat ja jopa katoaa koko härvelistä sähköt.

Mulla on kytkentätauluna sätkässä BX:n sulake-/rele-/puihamysteerio ja johdotukset kulkee teemalla “korin ulkopuolella 2,5 neliön kumikaapeli ja sisäpuolella saman koon muovilanka. Lisäksi 12 vuotta takaperin oli aikaa kytkeä taulu, niin että ulkoa tuleva johto menee ensin mysteeriin, jossa se vaihtuu sisäjohdoksi (ja päinvastoin). Ja nyt se opetuksen sana: “Älkää hel****ssä kukaan tehkö samalla tavalla – piirikaavio on neljä A4:sta ja johtoa on muutama sata metriä ja mitäs sitten kun tuo kaavio menee hukkaan tai joku muu kuin minä korjaa sähköjä???

Hyvää keskustelun jatkoa kaikille asianomaisille