Juha-Matti Kivistö

Mulla on kolmen millin U-palkista tehdyt kynnyskotelot, joihin on pohjat hitsattu 100%:n saumalla suoraan kiinni… tuolloin kun rempan tein, ei tullut tehtyä omalle tunkille korvakkeita, joten päädyin Saab-merkkisen auton haitaritunkkiin. Tuossa tunkissa on yläosassa tasainen leveä kumityyny – oivallinen paikassa kuin paikassa.

Takapään nostoa varten matkassa kulkee toinen vierinnänestepuukapula, jonka tehtävänä on toimia lisäpalana tunkin ja rungon välissä.

Sätkän omalla tunkilla (malli pelkkä putki, ei siis jalustamalli) on tullut aikoinaan tehtyä muutama lommo oviin, kun on päässyt sätkä heilahtamaan. Kaikki kunnia tilaa säästävälle alkuperäistunkille.

Ehkä antipatiani sätkän omaa tunkkia kohtaan johtaa tuonne Hesan suuntaan, joskus 87-88 vuonna siellä oli liikennekisan yhtenä tehtäväpisteenä tunkin klipun veivaaminen ala-asennosta yläasentoon rastimiehen ottaessa aikaa. Veivattua tuli aivan hel***illistä vauhti ja maaliin päästyämme rastimies kysyy 2cv-mäisesti, että “no, montako kierrosta kiersitte?” – ajalla ei ollut mitään merkitystä.

Ei nyt aloiteta tästä mitään kitka-vääntömomentti-uusi/vanha talvirengaskeskustelua – rauha teidän tunkeillenne.

Entäs?

Imuilman lämmitys;

1) H4-lamppu ilmanputsarin sisään (GS-vinkki merkkihuollon ohjekirjasta)
=> lämpiää imuilma ja akku herää ( ei kylläkään moottori lämpiä ) Haittana se, että akku voi herätä liiankin hyvin eli tyhjetä, jos liian kauan posottelee, mutta eiköhän muutama minuutti riitä. Kokemuksia?

2) Sellainen dieselautoissa/traktoreissa oleva naftansuodattimen lämmityspanta kiepitettynä imusarjan ympärille – toimisiko? Onhan jossakin englantilaisessa autossakin ollut joskus kaasarinkurkun esilämmitysvastus.

Öljynlämmitys;

3) Kone halki ja reikä öljytilan kylkeen vastusta varten (sorvaten, höyläten, hitsaten) => vastus lillumaan öljyn sekaan ja termostaattianturi säätämään öljypohjasta sallittuja lukemia. Ei menisi lämmöt variksille…

4) Alumiinivalulla koko pohjan mallinen systeemi ja tuohon alumiiniin upotettuna (“alkuperäisestä pikkuvastusta” mukaillen) saunan kiukaasta “anastettu” 2 kW:n vastus. Pintojen väliin tietokonepurkamosta haettua lämmönsiirtotahnaa (aika kerääminen prosessorien pinnalta = käy työstä), no – kai tuota tahnaa myydään jossakin maailman kolkassa vaikka litran purkeissa (hinnasta en tiedä). Systeemin kiinnitys kartioruuveilla tai vastaavilla (lämmönkestävä silikooniki ehkä kävisi)

Ideat vapaasti käytettävissä/kehiteltävissä, niiden toimivuudesta tai järkevyydestä en ota vastuuta – vapaa maa. 🙄

Rungon ja takakotelon sisään penkkien alle voi asentaa ns. hierovat eturauhassubbarit, kunhan koteloi hyvin ja katolle sopii kattotelineeseen sellaiset ulkoilmariskantit. Vahvariksi 4 x 300 Wattii vähintään ja musiikkivalinnaksi Danny. Ja ei muuta kuin pelittämään…

Hyvää Joulua 😉

7-7,5 kevyellä kaasulla pitkää matkaa maantiellä, ja sekalaisessa ajossa lyhyitä pyrähdyksiä pahimmillaan 9,5-10 litraa… vakiokutosen uudehko kaasutin ja 45 raskas saapas.

Mä en ole koskaan päässyt oikein helposti alle 6 litran edes kesällä – ajotyylikysymys.

Se sisärenkaan kuluminen johtunee varmaankin noista koneen nyyttoneista suhteessa vanteen pyörähdykseen suhteessa päällirenkaan tempaantumiseen tien pinnan kosmeettiseen syleilyyn eli liian nopea kytkinpolkimen nosto suhteessa liian aikaiseen kaasupolkimen painallukseen saa aikaan suunnattoman liike-energian peltivanteeseen ja samassa kun edellä mainitun ilmiön huomaan on jo hätäisempi taas aloittanut kiihdytyksen vastaisen tilan eli hidastuksen niin jo sekunnin murto-osaa myöhemmin se vanne joutuu vastanyyttonien väkivaltaiseen puristukseen ja siten sisäkumi taas altistuu hiertymälle. Eiks näin o?

Mulla on Hakkapelitta 05:set 125×15 alla – ikä lähes 40 vuotta, jos ei yli => nastat on rei´issä ja jos nyt irti lähtevät, niin lähtee pala kumia mukana. Viime talvena 50 %:a sisärengastettiin uudelleen. Kulutuspintaa on vieläkin 4-6 mm:ä (ajoa talvisin noin 1-4000 km:ä/vuosi). Säilytys sisällä suulissa.

Helkutin hyvät ja pitävät (nastaa on ulkoilmassa öbaut 2 mm:ä). Meteliä syntyy, mutta sen voi eliminoida kuulosuojaimilla (ei palellu korvatkaan niin helposti)

Oltermannin kanssa jutelleena aiheesta viime JP-kokouksessa jäin siihen uskoon, että killan varaosamyynti on nyt jo ollut jonkun “kateellisen/veroihmisen” silmätikkuna… tarkoitan, että raati on (?) asiasta keskustellut ja sille on aiheellisesti aiheesta varoitettu (siis tästä verotusasiasta).

Siinä hyvä tahto ja moni asia loppuu, kun lyödään jälkimaksuna 5:ltäkin vuodelta harkinta-/arvioperäinen verolasku killan maksettavaksi. Yhdistyksen hallituksen jäsenethän siitä joutuisi talousvastuuseen henkilökohtaisesti. Kyllä asioita tarvitsee vääntää ja kääntää, ettei olla äkkiä jälkiviisaita.

Tuen kaikinpuolin varaosien helpompaa (halvempaa?) saatavuutta, ja jos käytännössä se onnistuu killan kautta niin hyvä.

Itse olen jäävi keskustelemaan yrityksistä tehdyistä varaosakaupoista, kun en viimeisen kymmenen vuoden aikana ole pahemmin uusia varaosia ostanut (mitä nyt noita “olka”tappeja). Taloudellinen tilanne ei ole oikein antanut mahdollisuuksia upottaa “omaisuuksia” 2CV:seen (joskin omilla varaosaläjillä on ollut merkityksensä). En lukeudu niihin, jotka voivat muutaman ylimääräisen kampiakselin varastoon korjauttaa, vaan niihin jotka kierrättää käytettyjä varaosia omasta “myymälästä” (löyhä viittaus Jasun toisaalla olevaan kampiakselipohdintaan – yllättävästi 10 vuotta sitten hylätty kampi on tänään kuin uusi.)

Keskustelu jatkukoon… ilman noitarovioita.