Vikkuja on kahta mallia. Ns. aito “käkikello” sisältää kellokoneiston, jonka jousi viritetään vikkukatkaisijasta kääntämällä. Se sirisee ja tikittää ilman sähköäkin hiljaisella äänellä.
Yksinkertaisempi malli on jonkinlainen koteloitu sähköinen rele, jossa vain vaihdetaan vilkutuksen puolta katkaisijasta ja sen testaaminen vaatii sähköjen kytkemistä. Tässä mallissa ei tunnu minkäänlaista jousivoimaa kääntämistä vastaan; on vain kytkin, joskin melko samannäköinen kuin “käkikello”.
Puhun nyt siis 50-60 luvun vilkkukytkimistä, jotka oli asennettu kojetauluun vaihdevivun yläpuolelle, ei ohjausputkeen.